Mainos
Mainos

Ahmavahinkoja viime vuotta vähemmän – sata tapausta vähemmän kuin viime vuonna

Ahmavahinkojen kasvava trendi näyttää pysähtyneen. Ahmavahinkoja on aiheutunut lähes sata tapausta ja runsaat 190 000 euroa vähemmän kuin vuotta aikaisemmin vastaavaan ajankohtaan nähden, kerrotaan maa- ja metsätalousministeriöstä.

Viime talvena Lapissa ammuttiin poikkeusluvalla porovahinkoja aiheuttavia ahmoja ensimmäisen kerran 35 vuoteen.

Ministeriön erätalousyksikön ylitarkastaja Jussi Laanikari arvioi, että kaadot ovat vaikuttaneet vahinkojen vähenemiseen. Syysuhde ei ole selvä, sillä ahmojen aiheuttamien porovahinkojen määrä vaihtelee vuosittain voimakkaasti.

Kajaanissa saaliiksi kissoja ja kanoja

Pihapiireissä maamme pienin suurpeto on yhä harvinainen näky, ja ahmojen kotieläimille aiheuttamat vahingot ovat vuositasolla marginaalisia.

Maa- ja metsätalousministeriön riistavahinkorekisterin mukaan vuositasolla ahmojen kotieläimille aiheuttamat vahingot ovat alle tuhat euroa. Viime vuonna yhden arvokkaan koiran joutuminen pedon hampaisiin nosti valtion maksamat ahmavahingot yli 7000 euroon.

Kajaanissa loppukesän aikana rohkeasti pihamailla liikkuneet ahmat ovat napsineet saalikseen kissoja ja kanoja. Suomen luonnonsuojeluliiton suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro on vakuuttunut siitä, että ahmojen poikkeuksellinen hakeutuminen asumusten pihapiiriin on seurausta ihmisten teoista.

– Näitä ihmisiin tottuneita ahmoja meillä ei ole aiemmin ollut. Tässä on varmaan kyse nuorista ahmoista, jotka ovat vierailleet karhujen ja susien ruokintapaikoilla. Siellä ovat sitten tottuneet ihmisten hajuihin ja liikkumaan ihmisten lähellä. Näillä haaskoilla totutetaan petoja ihmisiin, kritisoi Lumiaro.

Professori ei innostu häirikköahmojen siirroista

Kajaanin tapauksessa poliisi on myöntänyt suurriistaan liittyvää virka-apua antaville metsästäjille luvan hätyttää pihoihin tulevat ahmat koirien avulla metsän siimekseen. Kissansa pedoille menettänyt Kaija Loikkanenkaan ei halua ahmoja tapettavan.

– Miksi näitä ahmoja ei voida pyytää loukuilla pois ja siirtää jonnekin erämaahan, johon ne oikeasti kuuluvat? Kun kissat on tältä kylältä syöty, niin ahmat siirtyvät lähemmäksi Kajaanin keskustaa ruuan perässä. Ja tässä on koulukin ihan vieressä, Loikkanen pohtii.

Luonnovarakeskuksen suurpetoasiantuntija ei siirtoideasta innostu.

–Tällä tavalla ongelmallinen eläin on jo oppinut tietyt tavat ja tottunut ihmiseen. Se voisi siten olla vain näiden ongelmien siirtämistä muualle. Pyytäminen voisi sinällään hyvinkin onnistua, kun ahma on vahvasti raadonsyöjä, tutkimusprofessori Ilpo Kojola arvioi. 

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme