Mainos
Mainos

Ahtisaari: YK ei jäänyt Naton jalkoihin

Presidentti Martti Ahtisaari ei yhdy mielipiteisiin, joiden mukaan YK jäi Kosovon-kriisissä liiaksi sivuraiteelle tai vahvojen jäsenmaiden jalkoihin. Hänestä on kuitenkin tärkeää kysyä, miksi maailmanjärjestö ei kyennyt toimimaan hetkenä, jolloin "kurinpalautukseen" täytyi ryhtyä. Ahtisaari toivoo Suomen Tietotoimiston haastattelussa, että Kosovon kriisi toimisi jatkossakin varoittavana esimerkkinä.

Presidentti Martti Ahtisaari muistuttaa, että lopullinen rauhanratkaisu sai myös YK:n muodollisen siunauksen. Jälkikäteen tulisi kuitenkin säpsähtää sitä mahdollisuutta, että etnisten puhdistusten jatkuminen olisi voitu sallia. Presidentti toivookin kriisin toimivan varoittavana esimerkkinä.

-Toivottavasti oppi on todella se, että nyt tiedetään, että kansainvälinen yhteisö tulee todennäköisesti käyttäytymään näin tulevaisuudessakin, jos jokin valtio ryhtyisi Euroopassa sortamaan kansalaisiaan. Jugoslavian pommittamisen ja YK:n peruskirjan loukkaamisen valittajille lähtee presidentiltä tiukka vastakysymys.

-Katsotteko, että heidän (Nato) ei olisi pitänyt toimia lainkaan, vaan sanoa, että koska turvallisuusneuvosto ei nyt pystynyt yhtenäisesti toimimaan, niin tappakoot jugoslaavit noita albaaneja niin paljon kuin haluavat, Ahtisaari ihmettelee.

Presidentti Mauno Koivisto arvosteli taannoin Naton ilmaiskuja virhearvioksi. Koivisto arvosteli myös YK:ta katsoen maailmanjärjestön alistuneen vahvojen maiden määräysvaltaan.

Ahtisaaren kommenteista kuvastuu vakaumus siitä, ettei Naton pommituskampanjalle lopulta ollut vaihtoehtoja. Viimeistään tämä selvisi Venäjän edustajien, mm. Viktor Tshernomyrdinin, lukuisten Belgradin-matkojen jälkeen.

-Venäläisten yritykset osoittivat minulle selkeästi, että neuvotteluteitse ei haluttu liikkua. Jugoslavian johto oli tosin jo aiemmin tehnyt vakavimman virheensä. Jugoslavia salli syksyllä 1998 Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön tarkkailijoiden toiminnan Kosovossa, mutta ei päästänyt YK:n rauhanturvaajia maakuntaan.

YK:n turvallisuusneuvostolle luotava paineita

Ahtisaaren mukaan YK:n turvallisuusneuvoston toiminnassa syntyy ongelmia, kun pysyvien jäsenmaiden näkemykset siitä, mitä ei voida sallia tai mikä on jonkin maan sisäinen asia, eroavat niin paljon kuin nyt. Ongelma on myös se, että tilanteisiin puututaan valikoivasti; joka puolella maailmaa ei toimita niin kuin Euroopassa. Presidentti näkisi mielellään, että esimerkiksi kansainvälinen tuomioistuin voisi antaa lausunnon siitä, milloin ulkopuoliseen puuttumiseen oikeuttava raja on ylitetty.

-Jos kansainvälinen tuomioistuin voisi antaa neuvoa-antavan lausunnon, jossa todettaisiin, että jokin valtio on syyllistynyt kansalaisiaan kohtaan niin pahaan rikkeeseen, että toimenpiteet ovat aiheellisia, niin se tekisi vaikeammaksi turvallisuusneuvostossa olla ryhtymättä toimenpiteisiin. Ajatuksia pysyvien jäsenmaiden veto-oikeuden rajoittamisesta Ahtisaari ei pidä realistisina.

-Ei niillä ole tämän maailman kanssa mitään tekemistä. Jos tämän järjestön puitteissa halutaan toimia, niin se (veto-oikeus) on ja pysyy. On asioita, joista ei kannata teoretisoida, ja tämä on yksi niistä. Ahtisaaren mielestä ei myöskään voida ajatella, että nykyisenkaltaisesta YK:sta luovuttaisiin ja tilalle perustettaisiin kokonaan uusi järjestö.
(MTV3-STT)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme