Mainos

Äiti ja pieni lapsi erotettiin toisistaan yli viikoksi – turvapaikanhakijoiden maastapoistamisessa ilmenee välillä virheitä

Yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävä on edistää yhdenvertaisuutta Suomessa ja puuttua syrjintään. Itsenäisen viranomaisen tehtävänkuvaan on muutaman viime vuoden ajan kuulunut myös valvoa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden maastapoistamista ja sitä, onko kaikki sujunut asiallisesti.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiän mukaan suurin osa käännytyksistä sujuu hyvin, vaikka virheitäkin toki tehdään.

– Varsinaisessa turvapaikkaprosessissa Suomeen tulleilla alaikäisillä turvapaikanhakijoilla on parempi asema kuin täysikäisillä turvapaikanhakijoilla. Yleisesti kuitenkin tuntuu, että lapsen etua ei juuri mietitä ollenkaan, Pimiä sanoi perjantaina Helsingin Kalastajatorpalla järjestetyillä Asianajajapäivillä.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan alaikäiselle lapselle voisi ehkä joissain tapauksissa olla parempi jäädä Suomeen, vaikka hänen äitinsä tai isänsä saakin kielteisen turvapaikkapäätöksen.

– Moni vanhempi saattaa olla masentunut tai heillä on mielenterveysongelmia. Näissä tapauksissa miettii, voisiko lapsen etu olla se, että hän saisi jäädä Suomeen ja pitäisikö silloin vanhemmankin saada jäädä. Lasta ei joskus edes mainita päätöksen perusteluissa, kun perheen osalta tehdään käännytyspäätös ja kuitenkin heidät palautetaan lähtömaahan, Pimiä sanoo.

Poliisin painostuksesta valitetaan

Yhdenvertaisuusvaltuutetun puoleen käännytään usein silloin, kun viranomaisten – usein poliisien – toiminnassa on moitittavaa maastapoistamisessa.

Kaikki kielteisten turvapaikkapäätösten saajat eivät suostu palaamaan lähtömaahan vapaaehtoisesti, jolloin poliisi panee käännytyksen täytäntöön.

– Meille tulee usein viestiä siitä, että poliisi painostaa tosi kovasti ihmistä lähtemään vapaaehtoisesti. Jos turvapaikanhakijalla on esimerkiksi perheenyhdistämis- tai työlupahakemus sisällä, niin käännytystä ajetaan silti. Meillä on ollut turvapaikanhakijoita, jotka ovat saaneet työluvan Suomesta kaksi päivää sen jälkeen kun heidät on palautettu, Pimiä kertoo.

– Välillä mekin ihmettelemme, miksi juuri ennen joulua pitää palauttaa yksinhuoltajaäiti lastensa kanssa, tai miksi heidät viedään säilöön tai poliisivankilaan 1,5–2 viikkoa ennen palautusta. On paljon asioita, jotka herättävät kysymyksiä.

Äiti ja lapsi erotettiin toisistaan

Suomessa on kaksi säilöönottokeskusta, Helsingissä ja Joutsenossa, joissa pidetään muun muassa kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneita ulkomaalaisia. Säilöönottokeskus on usein hyvin täynnä, ja jos ihmiset eivät mahdu niihin, heidät viedään poliisivankilaan.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan juuri hiljattain Suomessa oli traaginen tapaus sen vuoksi, että säilöönottokeskuksissa ei ollut tilaa.

– Äiti pienen lapsensa kanssa otettiin säilöön ja heidät erotettiin toisistaan. Äiti vietiin poliisivankilaan ja lapsi johonkin lastenkotiin. He olivat toisistaan erillään päiviä. Se oli todella traagista, Pimiä kertoo.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu tarkkailee sitäkin, että poliisi ei käytä kohtuuttomasti voimakeinoja käännytettäviä ulkomaalaisia kohtaan.

– Moni ei tiedä, että poliisi saa käyttää tarvittaessa voimaa siinä vaiheessa, jos henkilö viedään lentokoneeseen ja hän vastustaa sitä. Se järkyttää varmaan monia kun ihminen kaadetaan maahan ja henkilön käsiä ja jalkoja saatetaan sitoa, ettei hän potki.

– Se tuntuu ehkä kauhealta, että näin tehdään, mutta poliisilla on oikeus käyttää voimakeinoja lennolla tai lennolle vietäessä, jos tilanne sitä vaatii, Pimiä kertoo.

Poliisilla lupa käyttää voimakeinoja

Toisinaan viranomaisten käytöksestä käännytysprosessin aikana nousee keskustelua myös julkisuudessa. Erityisesti poliisin kovista otteista syntyy helposti kohuja sosiaalisessa mediassa.

Viranomaisten ylilyönneistä voi kannella yhdenvertaisuusvaltuutetulle tai oikeusasiamiehelle.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu on tehnyt itsekin yhden kantelun oikeusasiamiehelle maastapoistamiseen liittyen. Se lähetettiin valtakunnansyyttäjänvirastoon syyttäjälle tutkittavaksi, mutta syyttäjä päätti, että asiassa ei aloiteta esitutkintaa.

– Tapauksessa oli kyse siitä, että ihmisen suu oli peitetty rätillä, varmaan siksi, ettei hän sylkisi ja huutaisi. Ihmisen hengitysteiden peittäminen on kuitenkin kiellettyä.

Pimiän mukaan tarinat värittyvät helposti sosiaalisessa mediassa, vaikka monissa piilee myös totuuden siemen.

– Poliisin on tehtävä raportti omasta toiminnastaan turvapaikanhakijoiden käsittelyssä. Poliisivankilassa kirjataan ylös kaikki se, miten henkilöä on autettu. Poliisin on tehtävä myös maastapoistamisesta palauteraportti ja kerrottava miten kaikki on mennyt.

– On tietenkin aina vaikeaa todentaa miten ihmistä on kohdeltu, koska usein jutuissa on sana vastaan sana. Hyvin usein kuultu kertomus ei edes ole ihmisen oma, vaan se tulee välikäsien kautta. Olisi tärkeää, että ihminen tekisi itse kantelun omasta kohtelustaan, jos kokee tulleensa väärin kohdelluksi. Aina siihen ei kuitenkaan ole mahdollisuutta, Pimiä sanoo.

Kommentoi

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot