Mainos
Mainos

Miksi influenssarokotteen teho on jäänyt niin heikoksi – aloitettiinko rokotukset liian myöhään?

Influenssarokotteen teho on jäänyt tällä kaudella odotettua heikommaksi. Esimerkiksi vanhemmille, yli 65-vuotiaille suomalaisille rokote on antanut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvion mukaan vain noin 30-prosenttisen suojan laboratoriovarmistettua A(H3N2)-valtavirusta vastaan.

Yhtenä selityksenä rokotteen vain kohtalaiselle teholle on esitetty etuajassa alkanutta influenssakautta.

Kun epidemia on puhjennut neljä viikkoa tavanomaista aiemmin, osa sairastuneista ei ole välttämättä ehtinyt saada rokotetta. Rokotteen saaneillakin rokotteen tarjoama suoja on voinut jäädä puutteelliseksi, sillä sen kehittymiseen kuluu noin kaksi viikkoa rokotteen ottamisesta.

Rokoterumba alkaa jo alkuvuodesta

Ongelma voitaisiin periaatteessa ratkaista aikaistamalla rokotekampanjoita. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rokotusohjelmayksikön ylilääkäri Hanna Nohynek kertoo, että rokotteiden saaminen suomalaisille on kuitenkin jo nykyisellään koko vuoden mittainen kilpajuoksu aikaa vastaan.

– THL on suositellut, että rokotuskampanjointi aloitettaisiin vasta sitten, kun voimme olla ehdottoman varmoja, että maassa on rokotetta riittävästi. Etteivät rokotuksille tulevat ihmiset jäisi ilman rokotetta

– Kello lähtee tikittämään, kun Maailman terveysjärjestö WHO valitsee ne influenssakannat, joita rokotevalmistajien tulee käyttää seuraavan kauden influenssarokotteisiin. Tänä vuonna pohjoisen pallonpuoliskon rokotteisiin käytettävät viruskannat päätetään 27. helmikuuta alkavalla viikolla.

WHO:n arvio valtaviruksesta perustuu jäsenmaiden toimittamiin tietoihin siitä, mitä viruskantaa influenssapotilaista otetuista näytteistä löytyy.

Uudet rokotteet valmiita vasta syksyllä

Vaikka rokotteita ryhdytään valmistamaan heti kevättalvella, ensimmäiset rokote-erät saapuvat valmistajilta Suomeen vasta syyskuun aikana. Sen jälkeen aikaa vie vielä rokotteiden jakelu maan sisällä sairaala-apteekkeihin ja terveyskeskuksiin. THL on tähän asti suositellut, että rokotukset aloitettaisiin marras-joulukuussa.

– Jos kaikki menisi hyvin, rokotuksia voisi suunnitella annettavan jo syys-lokakuussa. Kaikki riippuu kuitenkin siitä, kuinka hyvin rokotevirukset kasvavat ja muut valmistusprosessin kriittiset askeleet saavutetaan. Sen vuoksi on haluttu rakentaa niin sanottua puskuriaikaa.

Nohynekin mukaan WHO:n viruskanta-arvion aikaistamisesta on käyty keskusteluja. Mikäli riittävästi tietoa kiertävistä viruksista olisi tiedossa jo muutamaa viikkoa aiemmin, uudet rokotteet saataisiin käyttöön nykyistä aiemmin.

Myös aikaistamisella on kuitenkin varjopuolensa.

– Jos epidemia sattuisi kuitenkin alkamaan hieman tavallista myöhemmin, jäsenmailla ei välttämättä olisi riittävästi luotettavaa tietoa WHO:lle lähetettäväksi seuraavan kauden rokotteen määrittämiseksi. Myös liian varhain annetun rokotteen suoja saattaa epidemian loppua kohden hiipua varsinkin ikääntyneillä ihmisillä.

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme