Mainos
Mainos

Akateemikko Erkki Laurila kuollut

Akateemikko Erkki Laurila kuoli 22. joulukuuta Porvoon aluesairaalassa 85-vuotiaana. Laurilan merkittäviä pioneerialoja olivat ydinenergia ja tietokoneet, joihin liittyvien aloitteiden parissa hän työskenteli alojen tehdessä tuloaan Suomeen. Vuosina 1963-1983 Suomen Akatemian jäsenenä ollut professori Laurila vaikutti niin tieteen kentällä kuin tulosten soveltamisessa käytäntöön.

Laurila käynnisti lukuisia teollisen tutkimuksen hankkeita ydinfysiikan ja ydinenergiatekniikan, elektroniikan, lasertekniikan, optiikan, biotekniikan ja uusien materiaalien kehittämisen alalla. Laurila itse keksi ja suunnitteli teollisuudelle monia mittaus- ja säätölaitteita. Esimerkiksi kaivosteollisuudessa hänen magneettinen malminetsintälaitteensa tunnetaan kautta maailman.

Laurila oli Atomienergianeuvottelukunnan puheenjohtajana vuosina 1958-1975. Tässä tehtävässä hänestä tuli Suomen energiapolitiikan arkkitehti. Laurila piti ydinenergiaa vain yhtenä vaihtoehtoisena mahdollisuutena maamme energian tarpeen tyydyttämisessä. Hän tiedosti ydinvoiman riskit ja tarkasteli sitä tiedemiehenä. Laurila julkaisi aihepiiristä kirjat Atomienergian tekniikkaa ja politiikkaa, 1967, sekä Ydinenergiapolitiikan harhailut, 1978. Laurila oli useaan otteeseen vuosien 1960-1973 aikana Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) hallintoneuvoston jäsen.

Laurila nimitettiin nuorena miehenä heti sotien jälkeen Teknillisen korkeakoulun teknillisen fysiikan professoriksi, missä tehtävässä hän toimi vuoteen 1963 saakka. Neljä viimeistä vuotta hän oli myös laitoksen vararehtorina. Teknillisen korkeakoulun professorina hän käynnisti Suomen ensimmäisten tietokoneiden rakentamisen. Hän myös johti lukuisia tietokoneiden laitteistoja koskevia tutkimuksia. Laurila "professorikoulusta" valmistui kolmisenkymmentä tohtoria. Opettajana Laurila tähdensi matematiikan, fysiikan ja kemian perusteellista opiskelua. Se tarjoaa pohjan, jolle nopeasti vaihtuvaa soveltavaa tietoa voi rakentaa.

Korkeakoulutoimiensa ohella Laurila oli Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen teknillisen fysiikan laboratorion johtajana vuosina 1946-1972. Tekniikan kunniatohtoriksi Laurila nimitettiin vuonna 1966.

Toimelias Laurila ehti muuallekin kuin tekniikan työsaralle. Hän oli mm. Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtajana 1946-50 ja Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtajana 1951-52. Kustannusosakeyhtiö Otavan johtokunnan puheenjohtana hän toimi 1969-1978 ja Suomen Kulttuurirahaston hallintoneuvoston esimiehenä 1973-1977.

Sotilasarvoltaan Laurila oli reservin majuri. Talvisodassa ja jatkosodan alussa hän palveli lähinnä rintamalla, mutta vuodet 1942-1945 hän oli Valtion lentokonetehtaalla johtotehtävissä.

Muistelmansa Erkki Laurila julkaisi vuonna 1982. Kirjan nimessä "Muistinvaraisia tarinoita" vilahtaa niin tiedemiehen kuin humoristin asenne.
(STT)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme