Mainos

Alipalkkausta, vahtimista, uhkailua... Ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäyttö yleistynyt

"Hän ei ole yrityksessä töissä, vaan viettää omasta halustaan vapaa-aikaa työpaikalla". Näin työnantaja perusteli esitutkinnassa sitä, miksi ei maksanut palkkaa ulkomaalaistaustaiselle ravintolatyöntekijälleen.

Tutkija Anniina Jokisen mukaan ulkomaalaisen työvoiman yleisin hyväksikäytön muoto onkin juuri alipalkkaus ja palkkasyrjintä.

- Työntekijälle ei makseta lisiä tai ylityökorvauksia, vaikka työpäivät ovat pitkiä ja työtä tehdään myös iltaisin öisin ja viikonloppuisin, kertoo Euroopan kriminaalipolitiikan instituutissa (HEUNI) työskentelevä Jokinen.

HEUNI:n mukaan ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäyttötapauksia tulee viranomaisten tietoon vuosittain kymmeniä ja määrä on kasvussa. Törkeimmissä tapauksissa kyse on ihmiskaupasta, mutta oikeudessa on syytetty ulkomaalaisen työntekijän hyväksikäyttäjää ihmiskaupasta vain kahdesti. Kummallakin kerralla syytteet kaatuivat.

Jokisen mielestä rikosnimikkeissä ero ihmiskaupan ja kiskonnantapaisen työsyrjinnän välillä on selvä.

- Jos työsyrjinnän lisäksi työnantaja kontrolloi myös työntekijän vapaa-aikaa tai asumista, on kyse ihmiskaupasta, linjaa Jokinen.

Suomessa annetut kolme ihmiskauppatuomiota liittyvät seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja prostituutioon.

Hienovaraista vahtimista

Ihmiskauppa ei tarkoita välttämättä sitä, että työntekijä on kahlittu patteriin. HEUNI:n tutkija Natalia Ollus painottaa, että usein kahleet ovat näkymättömiä ja arkisempia.

- Siksi pitäisi kiinnittää huomiota kaikkiin seikkoihin, joiden takia työntekijä ei voi lähteä työstä. Näitä ovat esimerkiksi velka, pelko, riippuvuus työnantajasta ja tietämättömyys omista oikeuksistaan.

HEUNI:n raportissa on esimerkkejä siitä, milloin pitäisi epäillä, että kyse voi olla ihmiskaupparikoksesta. Eräs uhri kertoo, kuinka työnantaja syynäsi työntekijän laukun varmistuakseen, että tämä todella kävi kaupassa kuten väitti.

- Kontrolli on tällaista hienovaraista. Meillä on esimerkkejä myös siitä, että työnantaja on rajoittanut työntekijän kanssakäymistä maanmiestensä sekä suomalaisten kanssa ja estäneet työntekijöitä opiskelemasta Suomea.

Joissakin tapauksissa uhreja uhkaillaan kotimaahan palauttamisella, jos nämä eivät ei tanssi työantajan pillin mukaan. Joskus työntekijää on alistettu väkivallallakin.

Uhrit pelkäävät viranomaisia

Tutkijat näkevät keskeisenä ongelmana, ettei ihmiskaupan uhreja löydetä. Poliisi on tutkinut viimeisen seitsemän vuoden aikana ainakin 30 juttua ihmiskauppana. Lisäksi on tutkittu parisen sataa juttua kiskonnantapaisena työsyrjintänä. Tapaukset ovat kuitenkin Olluksen mukaan vain jäävuoren huippu.

- Uhrien tunnistaminen ja auttaminen on vaikeaa. Uhrit ovat niin riippuvaisessa asemassa, etteivät uskalla hakea apua, heillä ei ole tietoa avunsaannin mahdollisuudesta tai he pelkäävät viranomaisia, Ollus sanoo.

Vakavimmat ulkomaalaisten hyväksikäytöt ovat löytyneet ravintola-, rakennus- ja puutarha-aloilta. Ollus sanoo, että heidän aineistonsa perusteella työnantajien harjoittama hyväksikäyttö on ollut tietoista.

- Hyväksikäytetyt henkilöt ovat tulleet Aasiasta, Itä-Euroopasta sekä Suomen lähialueilta. Hyväksikäyttävät työnantajat ovat sekä suomalaisia että ulkomaalaistaustaisia, luettelee Jokinen.

HEUNI selvitti työelämään liittyvää ihmiskauppaa muun muassa esitutkinta- ja oikeudenkäyntiaineistojen sekä uhri- ja asiantuntijahaastattelujen avulla. Tutkimus kattaa vuodet 2004-2010.

(MTV3 - STT)

Katso Pekko Ylösen juttu (Seitsemän uutiset 3.2.2011)

Kommentoi

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.