Mainos
Mainos

Amsterdamin sopimus eduskunnalle

EU:n perussopimuksen uudistettu versio, kesällä valmiiksi neuvoteltu Amsterdamin sopimus annettiin tänään eduskunnalle. Presidentin esittelystä annettu esitys hyväksytään niin sanottua supistettua perustuslainsäädäntöjärjestystä käyttäen eli kahden kolmasosan enemmistöllä. Samalla tavalla hyväksyttiin myös Suomen EU-jäsenyys.

Amsterdamin sopimus jäi sisällöltään alkuperäistä tavoitetta ohkaisemmaksi; EU-maat eivät päässeet yksimielisyyteen unionin päätöksentekojärjestelmän muuttamisesta, vaikka tarkoitus oli uudistaa instituutioiden toimintaa ennen itälaajenemista.

Auki jäi komission kokoonpano ja jäsenmaiden äänten painotus EU:n korkeimmassa päättävässä elimessä eli ministerineuvostossa. Näihin kiistoihin palataan viimeistään kun EU:n jäsenmäärä nousee kahteenkymmeneen.

Pehmeitä arvoja

Uudessa sopimuksessa on kuitenkin paljon muuta tavaraa; EU ottaa työllisyyden edistämisen perustehtäväkseen, vahvistaa syrjintäkieltoa ja tasa-arvon vaatimusta, tiivistää yhteistyötä turvapaikka-, viisumi- ja maahanmuuttopolitiikassa. Kuluttajansuojaa ja niin sanottua ympäristötakuuta vahvistettiin myös.

Suomen sydäntä lähellä on myös uusi pykälä unionin instituutioiden avoimuuden lisäämisestä, joka kirjattiin lähes Suomen ehdottamassa muodossa. Uusi sopimus edellyttää myös neuvottelukierrosta Norjan ja Islannin kanssa, sillä Amsterdamissa päätettiin viedä Schengen-sopimus EU:n rakenteisiin.

Ennen Amsterdamin voimaantuloa EU:n on sovittava Norjan ja Islannin kanssa siitä, miten ne osallistuvat päätöksentekoon Schengen-sopimuksesta, jonka jäsenet lopettavat rajatarkastukset keskinäisillä rajoillaan. Pohjoismaat pitävät kiinni siitä, että niiden jäsenyys Schengen-sopimuksessa ei saa häiritä perinteisen pohjoismaisen passiunionin toimintaa.

Kriisinhallintaa

EU pyrkii Amsterdamin sopimuksella myös nostamaan ulkopoliittista profiiliaan. Yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa aletaan koordinoida enemmän perustamalla tietojen vaihtoon ja suunnitteluun keskittyvä yksikkö.

EU ottaa myös Länsi-Euroopan unionin WEU:n käsikassarakseen, ja voi antaa sotilasyhteistyöjärjestölle rauhanturva-, rauhanpalauttamis- ja kriisinhallintatehtäviä. Aloite oli Suomen ja Ruotsin yhteinen, ja korvasi muutamien perustajajäsenten ehdotuksen sulauttaa WEU EU:hun.

Amsterdamin sopimus astuu voimaan sen jälkeen kun kaikki 15 EU-maata ovat ratifioineet sen parlamenteissaan. EU:n pääkaupungeissa lasketaan, että sopimus voisi tulla voimaan vuoden 1999 alussa.
(STT)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme