Mainos
Mainos

Amsterdamin sopimus ei innosta eduskuntaa

Puolustuspolitiikka herätti keskustelua kun eduskunta torstaina käsitteli Amsterdamin sopimusta. Laimean keskustelun perusteella ei sopimuksen hyväksymiselle eduskunnassa näyttäisi nousevan esteitä.

Unionin uusittu perussopimus hyväksyttiin puolentoista vuoden neuvottelukierroksen jälkeen Amsterdamin huippukokouksessa viime kesänä. Se pitää ratifioida 15:n EU-maan parlamenteissa, jotta se voisi astua voimaan suunnitellusti ensi vuoden alusta.

Eduskunnassa sopimus on hyväksyttävä supistetussa perustuslakijärjestyksessä, eli kahden kolmasosan enemmistöllä. Keskustan ryhmäpuheenvuoron pitäjä Matti Vanhanen piti sopimusta kohtuullisen hyvänä, mutta toivoi perustuslakivaliokunnan selvittävän mitä merkitsevät sopimuksen määräykset yhteisestä puolustuksesta.

Sopimukseen kirjattiin muotoilu, jonka mukaan yhteistyö ulko- ja turvallisuuspolitiikassa saattaa johtaa yhteiseen puolustukseen - sillä edellytyksellä, että asia hyväksytään yksimielisesti EU:n huippukokouksessa ja ratifioidaan kaikissa parlamenteissa.

Pääministeri Paavo Lipponen (sd.) painotti, että Suomen ja Ruotsin läpiajama aloite Länsi-Euroopan unionin WEU:n käyttämisestä EU:n työvälineenä kriisinhallinta- ja rauhanturvatehtävissä oli paras mahdollinen kompromissi, ja tapa varmistaa etteivät yhteistä puolustusta eniten havittelevat jäsenmaat ala rakentaa yhteistä puolustusta EU-rakenteista irrallaan.

Keskustan edustaja Maria Kaisa Aula luonnehti Amsterdamin sopimusta EU:n määräaikaishuolloksi, joka ei sisällä niin merkittäviä muutoksia että siitä tarvitsisi järjestää kansanäänestystä. Puoluetoveri Sulo Aittoniemi taas näki sopimuksen edistävän EU:n liittovaltiokehitystä ja ilmoitti aikovansa vastustaa sitä.
(STT)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme