Mainos
Mainos

Anne Swärd: Viimeiseen hengenvetoon

(Otava)

Kirjan nimi kertoo paljon: Anne Swärdin romaanissa Viimeiseen hengenvetoon pidin sen kiihkeydestä, vahvasta pulssista, joka lyö sivuilta sormiin asti.

Kertomuksia tytöistä ja pojista riittää, mutta ei tämä ihan kaikista tavallisin tarina ole. Lo ja Lukas tapaavat tulipalon keskellä. Lo on vasta lapsi, Lukas vähän vanhempi. Syntyy harvinainen yhteys, epäsovinnainen suhde ja lopulta vaikea rakkaus, joka ei kanna eikä katoa.

Anne Swärdin kirjan henkilöt eivät tunnu saavan, mitä haluavat. Kaipuuta riittää. Onnea ei tuo sen enempää pako kuin jääminenkään. Tavallaan kirja onkin aika armoton.

Tarina on Lon ja hieman myös hänen äitinsä, sen sijaan Lukasin henkilö jää enemmän mysteeriksi. Taustoja valotetaan kirjassa yleisestikin ottaen hieman härnäten ja tärkeitä langanpäitä säästellään ehkä turhaankin aivan viime sivuille saakka.

Aistillinen kuvaus ansaitsee kiitosta eikä kirjan lukemista halua jättää kesken. Hieman ontto olo kaikesta kuitenkin jää. Mieleen jää enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.

Kirjassa viitataan useaan otteeseen Jean-Luc Godardin samannimiseen elokuvaan.

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme