Mainos
Mainos

Arhinmäki kritisoi hallituksen velkapuheita: "Juuri sopivasti ennen vaaleja olette syöneet valtion kassaa"

Valtion velkaa tuli viime vuonna lisää 2,5 miljardia euroa eli paljon vähemmän kuin oli budjetoitu. Tämä yksityiskohta oli eduskunnan mielestä kenties suurin uutinen pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ilmoituksessa keskiviikkona.

– Valtion velkaa otettiinkin viime vuodelle vähemmän kuin puolet siitä, mitä pelättiin, ja se on todella merkittävä asia, kehui esimerkiksi Antti Kaikkonen (kesk.).

Sipilän mukaan tähän on omat erityissyynsä, mutta fakta on, että alustavien tietojen mukaan valtion velka suhteessa bruttokansantuotteeseen ei kasvanut lainkaan.

– Alijäämäkin tulee olemaan alustavan arvioni mukaan budjetoitua pienempi, Sipilä sanoi .

Vasemmistoliiton mukaan valtion velka oli viime vuonna arvioitua pienempi, koska valtion kassasta on otettu rahaa.

Entinen puheenjohtaja Paavo Arhinmäki (vas.) kertoi puolueen tiedustelleen Valtiokonttorista, mistä ero johtuu.

– Ero myönnettyjen velkavakuuksien ja toteutuneen velanoton välillä johtuu isolta osalta siitä, että Valtiokonttorin ei ole tarvinnut ottaa koko budjetissa osoitettua velkaa, koska valtion kassassa on ollut reippaasti rahaa, Arhinmäki sanoi.

Suuret kassavarat johtuvat siitä, että vuonna 2015 erääntyi poikkeuksellisen paljon velkoja ja valtion kassa kasvoi noin neljään miljardiin, hän sanoi Valtiokonttorin vastanneen.

– Eli arvoisa pääministeri juuri sopivasti ennen vaaleja te olette syöneet valtion kassaa, hän sivalsi.

Sipilä vastasi kassan pienentyneen 1,3 miljardia. Hän huomautti maininneensa ilmoituksessaan erityissyistä.

– Myös valtion talous on vahvistunut. Tämä on aina totta kai kokonaisuus, hän sanoi.


SDP: Orpo lupasi, ettei lisäleikkauksia tule

SDP tulkitsi valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) luvanneen, ettei lisäleikkauksia enää kehysriihessä tule. Orpo painotti edelleen, että niitä ei tarvita, jos hallitus pystyy työllisyystoimia lisäämällä pääsemään 72 prosentin työllisyystavoitteeseen ja saavuttamaan julkisen talouden tasapainon. 

Sipilän mukaan hallituksen 72 prosentin työllisyysastetavoite on kova mutta ei mahdoton.

– Miksi me emme pystyisi siihen, kun Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa työllisyysaste liikkuu 75 prosentissa.

Anna-Maja Henriksson (r.) sanoi Sipilälle, että Ruotsissa ei ole työlupien tarveharkintaa, paikallinen sopiminen on eri tasolla kuin Suomessa ja lisäksi siellä on myös aivan erityyppinen perhevapaajärjestelmä.

– Muun muassa näillä toimilla Suomi voisi pystyä parempaan.

Vihreiden Ville Niinistö arvosteli hallitusta voimakkaasti eriarvoisuuden kasvattamisesta. Sipilä toisti tavoitteensa, jonka mukaan eriarvoisuuden vähentäminen on hallituksen tärkeimpiä tehtäviä seuraavien kahden vuoden aikana.

Kuntatalouskin vahvistuu

Myös kuntatalous vahvistui Sipilän mukaan viime vuonna 450 miljoonalla eurolla ja on saavuttamassa hallituskaudelle asetetun tavoitetason. Kuntaministeri Anu Vehviläinen (kesk.) komppasi, että yhtään kriisikuntaa ei tällä hetkellä ole. 

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus herätti jälleen eduskunnassa paljon keskustelua. Oppositio vaatii yhä parlamentaarista työryhmää koolle soten ratkaisemiseksi.

Yhdestä asiasta olivat yhtä mieltä sekä ministerit että kansanedustajat, ja se oli nuorten työllisyyden parantaminen. Pääministeri kertoi esittävänsä yrityksille yhteisen vetoomuksen kaikilta eduskuntapuolueilta, jotta ne työllistäisivät nuoria. Vetoomus pohjautuu SDP:n Kesäduunia nuorille -kampanjaan.  

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme