Mainos
Mainos

Joista Itämereen päätyvän roskan määrää selvitetään tällä viikolla – "Osuimme kultasuoneen roskien kannalta"

Turussa selvitetään tällä viikolla, paljonko ja millaista roskaa Aurajokeen ja sitä kautta Itämereen päätyy. Jokeen asennettiin tiistaina kaksi puomia, jotka keräävät pintaroskia sunnuntaihin asti.

Puomit ovat leveydeltään 15-20 metriä. Niitä ei asennettu koko Aurajoen levyisesti, jotta veneliikenne pääsee kulkemaan joella. Täten saatavat tulokset eivät kerro koko totuutta joessa kulkevan roskan määrästä.

Mittaus on osa Itämerta ympäröivien maiden Blastic-hanketta, jolla selvitetään kaupunkialueilta mereen päätyvien roskien määrää, lähteitä, reittejä, syitä ja laatua. Hankkeeseen osallistuvat myös Ruotsi, Viro ja Latvia.

Tutkimusten mukaan jopa 80 prosenttia meriin päätyvästä roskasta on peräisin maalta ja ne ovat suurimmaksi osaksi muovia. Iso osa roskista myös päätyy meren pohjaan.

Hankkeessa mukana olevan Pidä Saaristo Siistinä ry:n projektipäällikön Anna von Zweygbergkin mukaan tietoja käytetään roskaantumisen ehkäisemiseen ongelman alkulähteillä.

– Kaupunki ja tapahtumajärjestäjät voivat järjestellä infraa ja sijoitella roskasäiliöitä, mutta on yksilöiden asia katsoa, että roskat laitetaan oikeaan paikkaan, von Zweygbergk kertoo.

Roskaa kertyy runsaasti arkenakin

Toinen puomeista asennettiin Aurajoen yläjuoksulle ja toinen alajuoksulle. Alle vuorokauden jälkeen puomit olivat jo keränneet muun muassa kaljatölkkejä, lasipulloja, sipsipusseja ja tupakantumppeja.

Lähemmäksi keskustaa asetettuun puomiin oli kerääntynyt selvästi enemmän roskaa jo ensimmäisellä tyhjennyskerralla, kertoo hankkeessa mukana olevan Suomen Ympäristökeskuksen erikoistutkija Outi Setälä.

– Minkä tyyppistä roskaa kerättiin, ei ollut yllätys. Määrä vähän yllätti, keskustassa roskaa kerääntyi aika paljon yhden tiistai-illan sadoksi, hän sanoo.

Puomit asennetaan vertailun vuoksi Aurajokeen taas elokuun lopulla, kun turistien ja tapahtumien määrä on vähentynyt.

"Myös meidän ongelmamme"

Sekä Setälä että von Zweygbergk huomauttavat, että kaikki roska ei päädy Aurajokeen tahallisesti. Jos roskat eivät esimerkiksi ole mahtuneet roskasäiliöön kunnolla, voivat tuuli tai linnut kuljettaa ne jokeen.

Vesistöjen roskaaminen on kuitenkin molempien mielestä iso ongelma Suomessa.

– Koitamme herätellä ihmisiä, että tämä on ongelma myös meillä ja Itämerellä, ei vain tuolla maailmalla ja Tyynellämerellä. Tuosta (puomien keräämistä roskista) näkee selvästi, että parannettavaa löytyy, von Zweygbergk sanoo.

– Osuimme kyllä kultasuoneen roskien etsimisen kannalta. Nyt testataan, voiko tällä tavalla laskea roskien määrää. Vähintään yhtä tärkeää on herättää ihmisten huomiota tästä asiasta, Setälä puolestaan sanoo.

Hankkeeseen osallistuu myös Turun kaupunki. Aurajoen alustavia tuloksia saadaan parin viikon kuluttua.  

Juttua täydennetty kauttaaltaan 26.7. kello 16.25.

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme