Mainos
Mainos

Autonrenkaasta hioutuu toista kiloa pölynä ilmaan – huomattava määrä kulkeutuu jätevedenpuhdistamoille

Suomen tiet rouhivat renkaiden kulutuspintaa kiusallisen nopeasti. Tämän voi jokainen autoilija todeta ainakin keväisin ja syksyisin renkaiden vaihdon yhteydessä.


Videolla MTV Uutisten meteorologi Markus Mäntykannas arvioi viime viikolla, että kesärenkaat uskaltaa jo Etelä-Suomessa vaihtaa alle.

Henkilöauton rengas menettää elinkaarensa aikana massastaan jopa puolitoista kiloa pölynä ilmaan, mutta vasta aivan viime aikoina on alettu kunnolla tutkia renkaista irtoavan kumipölyn vaikutuksia muuhunkin ympäristöön kuin hengitysilmaan.

Muun muassa Suomen ympäristökeskuksessa (Syke) ja muutamissa yliopistoissa on tehty tai tehdään parhaillaan aiheeseen liittyviä tutkimuksia.

Rengaspöly niputetaan monissa selvityksissä samaan luokkaan mikromuovien kanssa. Kumipöly kuitenkin eroaa koostumukseltaan tyypillisestä mikromuovista.

– Autonrenkaiden kulutuspinnan kumiseos koostuu sekä synteettisestä että luonnonkumista. Synteettinen kumi on käytännössä se mikromuoviosuus, kertoo erikoistutkija Outi Setälä Sykestä.

– Lisäksi niissä on erilaisia kemikaaleja ja muita yhdisteitä kuten hiilimustaa.

Mikromuoveja syntyy liikenteessä myös esimerkiksi tiemerkintöihin käytetyistä maalimassoista.

Maailmalla suurin huomio on kohdistunut merien muoviroskaan, mutta liikenteen rengaspöly ja mikromuovit päätyvät Suomessa pääosin sisävesiin. Niiden vaikutusta Suomen matalien järvien ekosysteemeihin ei ole toistaiseksi selvitetty.

Puhdistamot tehokkaita

Pelkästään Helsingin Mechelininkadun liikenteen on Syken mukaan laskettu tuottavan rengaspölyä neljästä seitsemään tonnia vuodessa.

Kaupungeissa ja taajamissa huomattava osa rengaspölystä kulkeutuu hulevesien mukana jätevedenpuhdistamoille.

– Tutkimuksissa on todettu, että puhdistamot pystyvät jopa 99-prosenttisesti poistamaan puhdistamolle tulevan mikromuovin, kertoo vesihuoltoinsinööri Paula Lindell Vesilaitosyhdistyksestä.

Osa kaupunkien hulevesistä kulkeutuu kuitenkin käsittelemättömänä vesistöihin. Samoin haja-asutusalueilla sadevedet huuhtovat rengaspölyn valtateiden varsilta helposti suoraan järviin ja jokiin. Vettä painavampana kumi painuu vesistöjen pohjalle.

Valtateiden varsilla rengaspölyn päätymistä vesistöihin voi Setälän mukaan torjua osin samoilla keinoilla kuin ravinteiden kohdalla.

– On rakennettu erilaisia suojavyöhykkeitä, pidätysaltaita ja luonnonkosteikkoja. Tähän on nyt lisäksi kehitteillä erilaisia kaupunkiympäristöön paremmin sopivia teknisiä ratkaisuja.

Setälän mukaan Syke kehittää myös Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimushankkeessa mittausmenetelmää, jonka avulla hulevesien mikroskooppisista hiukkasista saadaan laadukasta tietoa.

Kommentoi

Mainos

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot