Mainos
Mainos

Avantouintiin jää koukkuun

Hormonieritys saattaa saada aikaan riippuvuuden avantouinnista. Gallup-kyselyssä noin puolet vastaajista ilmoitti olevansa 'avantoholisti'. Suurin osa avantouintiin sopeutumisesta on ilmeisesti puhdasta tottumista. Jos harrastus on päivittäistä, saattaa ihmisessä tapahtua myös fysiologista sopeutumista.

Avantouintipaikat pursuavat harrastajia ja uusia uintipaikkoja rakennetaan kovalla vauhdilla. Yli 70 prosenttia suomalaisista pitää avantouintia mielekkäänä toimintana ja epäileviä tuomaita on noin 20 prosenttia. Jos olisi mahdollisuus harrastaa säännöllisesti avantouintia, niin 41 prosenttia suomalaisista olisi tähän halukkaita. Tämä merkitsisi 1.6 miljoonaa ihmistä. Karkean arvion mukaan harrastajia on nyt noin 100 000.

Tyypillinen avantouimari on 45-55 -vuotias nainen, joka on harrastanut lajia 3-4 vuotta. Tiedot ovat peräisin Suomen Ladun Suomen Gallupilla teettämästä selvityksestä avantouintiharrastuksesta.

Avantouinnissa on monta muotoa. Jotkut käyvät ilman saunaa aamuisin uimassa, toiset ainoastaan saunomisen yhteydessä. Aamu-uimareissa on enemmän naisia, kun taas miehet yhdistävät sen useimmiten saunassa käyntiin. Osa harrastaa liikuntaa ennen uintia. Uimisessakin on monta tyyliä alkaen kastautumisesta useamman minuutin uiskenteluun. Mielenkiintoista kyselyn vastauksissa oli se, että reilusti yli puolet uskoo vastustuskykynsä nousseen virusperäisiä sairauksia vastaan. Suuri osa vastaajista katsoi myös avantouinnin parantaneen kylmän- ja stressinsietoa. Mitä avannossa tapahtuu? Tutkimusta avantouinnin hyödyistä ja haitoista on vähän. Tohtori Kyllikki Kauppisen väitöskirjatyö UKK-instituutissa 80-luvulla oli merkittävä päänavaus alueella. Tämän jälkeen dosentti Pirkko Huttunen on paneutunut erityisesti hormonaalisiin tekijöihin avantouinnissa. Kansainvälisestikin tutkimusta avantouinnista on tehty vähän. Sen sijaan tietoa kylmävesialtistuksen fysiologiasta on kertynyt tutkimuksista, joissa on selvitetty kylmässä vedessä selviytymistä.

Kun ihminen joutuu kylmään veteen hän haukkoo henkeään, hengitys on epätasainen ja normaalia kiivaampi ja sydämen syke kiihtyy.Tämä shokkireaktio on välitön, jonka jälkeen tapahtuu elimistön tasaisempi jäähtyminen. Erään teorian mukaan shokkireaktio saattaa olla osatekijänä hukkumisessa kylmän veden varaan jouduttaessa. Kun kylmäaltistus toistuu, shokkireaktio vaimenee tai häviää kokonaan. Tämä näkyy matalampana sydämen sykkeenä ja hengityksen rauhoittumisena. Shokkireaktion välttämiseksi uusia avantouimareita suositellaankin totuttelemaan vähitellen veteen menoon.

Kylmässä vedessä ns. tahdosta riippumattoman hermoston sympaattinen puoli aktivoituu. Sen seurauksena ihon verisuonet supistuvat voimakkaasti, mikä lisää verenkierron vastusta ja verenpaine nousee. Ihmisen verimäärästä on noin 70 prosenttia sydämen alapuolella. Kun ihminen menee veteen, puristaa veden paine verta kohti sydäntä ja sydämen verimäärä kasvaa. Sydänlääkärit puhuvat tällöin sydämen paine- ja tilavuuskuormituksesta. Vaikka shokkireaktio nostaa sydämen sykettä, on kasvojen kylmäaltistuksella sykettä alentava vaikutus. Kasvojen alueella on trigeminus-hermo, joka vaikuttaa sydämen rytmiä rauhoittavasti. Avantouinnissa sydämeen kohdistuu siis kuormitusta ja ristiriitaisia hermoärsykkeitä, jotka saattavat vaikuttaa sydämen rytmihäiröiden syntyyn.

Sauna lisää ihon pintaverenkiertoa lämmönluovutuksen tehostamiseksi. Se voi olla suuruudeltaan 7-8 litraa minuutissa. Kun saunasta mennään avantoon, tapahtuu verisuonten supistuminen tilapäisesti ja iho lämpiää avannosta noustua uudestaan, koska elimistö on sisältä lämmin. Tutkimuksista tiedämme, että mitä lämpimämpi elimistö on sitä kylmemmän ihminen kokee miellyttäväksi. Tähän varmaan liittyy osaltaan saunanjälkeisen avantouinnin miellyttävyys ja virkistävyys. Kun vedestä noustaan ylös, lämmin sisäelimistö palauttaa ihon verenkiertoa ja lämpöä, joka monesti näkyy ihon kirjavuutena. Tämä on myös ilmeisesti syy voimakkaaseen lämpimyyden tuntemukseen avannosta noustua. Jos avannossa käydään ilman saunaa, on kyseessä selkeämmin puhdas kylmäaltistus.

Puolet on "avantoholisteja"

Kylmäaltistuksessa tapahtuu myös joukko hormonimuutoksia. Stressihormonipitoisuudet nousevat veressä ja jatkuvan harrastuksen seurauksena niissä tapahtuu sopeutumista. Niiden tehtävänä on mukauttaa elimistöä kylmästressiin ja vaikuttaa solujen energia-aineenvaihduntaan. Stressihormonien ohella avantouinti saa aikaan "mielihyvähormonien" eli betaendorfiinien erittymisen, joilla on kipua lieventävä vaikutus. Tämä hormonieritys saattaa saada aikaan riippuvuuden avantouinnista. Gallup-kyselyssä noin 50 prosenttia vastaajista ilmoitti olevansa 'avantoholisti'.

Suurin osa avantouintiin sopeutumisesta on ilmeisesti puhdasta tottumista. Jos harrastus on päivittäistä, saattaa ihmisessä tapahtua myös fysiologista sopeutumista. Yhdysvaltain merivoimien tutkimuksissa on todettu, että toistuvat kylmävesialtistukset saavat aikaan insulatiivisen sopeutumisen, jossa ihon verenkierto supistuu voimakkaammin ja lihaksen verenkierrossa tapahtuu muutoksia.

Insulatiivista sopeutumista on havaittu esimerkiksi sukeltajilla ja korealaisilla kylmän veden helmenkalastajilla. Eräs mahdollisuus on, että ihmiseen alkaa muodostua voimakkaasti lämpöä tuottavaa ruskeaa rasvaa. Se tosin vaatinee pitemmän ajan ja pitkiä kylmäaltistuksia. Sopeutuminen saattaa olla myös erilaista riippuen siitä yhdistyykö uintiin saunominen vai ei. Kylmä- ja kuuma-altistus yhdistelmänä saattavat heikentää toiseen sopeutumista tai edistää sitä, jolloin puhutaan ristiadaptaatiosta. Gallup-kyselyn mukaan suurin osa avantouimareista koki kylmänsietokykynsä parantuneen.

Oulun aluetyöterveyslaitoksen julkaiseman Suomalaisen kylmäoppaan mukaan Suomessa on noin 1.5 miljoonaa ihmistä, jotka potevat krooniseen kylmäaltistukseen liittyviä sairauksia. Sydän- ja verenkiertoelinsairaudet, hengityselinsairaudet, sidekudostaudit, ääreishermoston taudit, ihotaudit, ja sokeritauti ovat esimerkkejä tautiryhmistä, joiden kulku tai oireet pahenevat kylmässä. Osa ihmisistä on yliherkkiä kylmälle. Kylmä voi myös aiheuttaa paleltumia, joiden jälkioireet voivat pahentua kylmästä. Näistä syistä neuvottelu lääkärin kanssa on tarpeen ennen avantoon menoa aina, kun epäilee terveydentilan riittävyyttä. Toisaalta on arveltu, että kylmällä saattaa olla oireita lievittävä vaikutus esimerkiksi reumataudeissa.
(MTV3-STT)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme