Mainos
Mainos

Budjettiesitys valmistui

Tuloverotus kevenee ensi vuonna hieman kaavailtua enemmän. Hallitus sopi budjettineuvottelujensa päätteeksi vielä uusista kevennyksistä. Palkansaajien hyötyä leikkaavat kuitenkin energiaveroihin tulossa olevat korotukset.

Valtiovarainministeri Sauli Niinistön (kok.) mukaan budjettiesitys tuo ensi vuonna tuloveroihin kaikkiaan 5,5 miljardin markan alennukset, mikä on pari miljardia enemmän kuin alunperin oli tarkoituksena.

Energiaveroja lisätään 1,1 miljardilla markalla. Korotusten kohdentamisesta päätetään myöhemmin, mutta se tiedetään jo nyt, että suurin osa korotuksista tulee suoraan kuluttajien maksettavaksi. Puolet uusista tuloverotuksen helpotuksista tulee valtionverotukseen ja toinen puoli kunnallis- ja kirkollisveroihin sekä sosiaaliturvamaksuihin.

Valtion tuloveroa alennetaan siten, että verotaulukoiden inflaatiotarkistus tehdään aiotun kahden prosentin sijasta neljän prosentin suuruisena. Marginaaliverojen alennus on kaikissa tuloluokissa yksi prosenttiyksikkö, kun hallitus aiemmin oli kaavaillut 0,8 prosenttiyksikön kevennystä.

Kunnallisverotuksen ansiotulovähennys muuttuu ensi vuonna uudeksi kannustinvähennykseksi, joka korvaa entisen ansiotulovähennyksen. Tästä muutoksesta sovittiin jo keväällä, kun ns. tuloloukkutyöryhmä sai valmiiksi esityksensä. Nyt tätä uutta vähennystä päätettiin kasvattaa jonkin verran.

Vähennys on 20 prosenttia 15 000 markkaa ylittävästä tulosta, kuitenkin enintään 5 500 markkaa. Aiemman suunnitelman mukaan maksimivähennys olisi ollut 4 800 markkaa. Tämä vähennys pienenee asteittain tulojen mukaan ja poistuu 275 000 markan vuosituloissa. Aiemman suunnitelman mukaan tämä tuloraja oli noin 125 000 markkaa. Korkeimmillaan tämä vähennys on 40 000 markan vuosituloissa.

Kannustinvähennyksen voi tehdä vain palkka- ja yrittäjätuloista. Nykyisen ansiotulovähennyksen voi tehdä myös verotettavista sosiaalietuuksista.

Muuten verotus toteutuu aiemmin päätetyllä tavalla. Tulonhankkimisvähennyksen yläraja nousee 1 500 markasta 1 800 markkaan. Vakuutetun sairausvakuutusmaksun perustaso on edelleen 1,9 penniä äyriltä, mutta yli 80 000 markan tuloja koskeva korotus alenee yhdellä pennillä 0,45 penniin.

Auton käyttömaksu ei vaihdu veronkorotuksiin

Yllättäen hallitus päätti viime vaiheessa myös siitä, että auton käyttömaksua ei korvata nostamalla polttoaine- ja autoveroja. Autoilijoilta kerätään ensi vuonnakin runsaat miljardi markkaa joko verotarroilla tai jollakin muulla käyttömaksulla. Hallituksessa havaittiin, että uudet polttoaineverojen korotukset näyttäisivät pahalta siinä tilanteessa, kun energiaverotukseen on muutenkin tulossa korotuksia.

Uusia energiaveroja valmistellaan valtiovarainministeri Niinistön johtamassa työryhmässä. Tarkoituksena on ottaa käyttöön sähkövero. Hallituksen periaatepäätöksen mukaan uudistuksella ei heikennetä kotimaisen teollisuuden eikä kotimaisten energialähteiden kilpailuasemaa.

Budjetissa myös 6 miljardin leikkaukset

Hallituksen budjettiesitys sisältää myös menojen leikkauksia yhteensä 6 miljardin edestä. Budjettiriihen tiedotustilaisuudessa jo aiemmin päätetyt leikkaukset jäivät sivuasiaksi ja ministerit keskittyivät kehumaan veronalennuksiaan.

Kuntien valtionosuuksia vähennetään yhteensä noin 2,5 miljardia markkaa. Kuntatyönantajan sosiaaliturvamaksut alennetaan yksityisten tasolle. Se ei tuo kunnille lisärahaa, koska valtionosuuksia leikataan vastaavalla miljardin markan määrällä.

Työttömyysturvan ja työmarkkinatuen leikkauksilla valtio säästää 500 miljoonaa markkaa. Lähes saman verran säästyy, kun etuuksiin ei tehdä indeksikorotuksia. Elinkeinotukia leikataan 500 miljoonaa. Ammatillista aikuiskoulutusta laajennetaan aiottua vähemmän, mistä säästyy 250 miljoonaa.

Puolustusvoimia rationalisoidaan 150 miljoonalla. Mm. työhallinnosta ja korkeakouluista tulee samaa säästöä yhteensä vajaat 100 miljoonaa. Aikuisten hammashuollon korvaamista ei laajenneta, mistä valtio kirjaa 370 miljoonan säästön.

Läänien karsiminen iso hallintoremontti

Hallitus päätti budjettiriihessään myös laajasta aluehallinnon uudistamisesta. Läänien määrä karsitaan viiteen. Aluehallintoa kootaan 13:een työvoima- ja elinkeinokeskukseen. Riitaisaksi osoittautuneen hankkeen kohtalo ratkeaa lopullisesti eduskunnassa. Sen sijaan hallitus ei kyennyt sopimaan siitä, miten kotitalouksia tuetaan ulkopuolisen työvoiman palkkaamisessa. Asia lykättiin jatkoselvittelyyn.

Itsenäisesti asuvat 19-vuotiaat alkavat saada ensi vuoden syksyllä samansuuruista opintorahaa kuin 20 vuotta täyttäneet. Veteraanien kuntoutusta ja remonttirahoja lisätään itsenäisyyden 80-vuotisjuhlavuoden kunniaksi.

Kehitysyhteistyömenot kasvavat budjetissa hienoisesti 0,35 prosenttiin. Kehitysyhteistyöministeri Pekka Haavisto (vihr.) laski mukaan lisäbudjetin Bosnia-rahat sai luvun nousemaan 0,36 prosenttiin.

Hallitus luottaa kasvun vahvistumiseen

Hallituksen budjettiesityksen loppusumma on 191 miljardia markkaa, mikä merkitsee 3,5 prosentin reaalivähennystä tämän vuoden menoista. Uutta lainaa valtio varautuu ottamaan 29 miljardia markkaa. Budjettiesityksen taustalla on usko talouskasvun vahvistumiseen ensi vuonna: kokonaistuotanto kasvaa ensi vuonna lähes 4 prosenttia, kotimainen kysyntä myös 4 prosenttia, inflaatio nousee 1,5 prosenttiin ja vaihtotaseen ylijäämä 21 miljardiin.

Valtiontalouden velkaantumisen arvioidaan kääntyvän laskuun ensi vuoden noin 72 prosentin tasolta alijäämän pitäisi supistua noin 20 miljardiin markkaan vuoteen 1999 mennessä. Julkisen talouden velkaantuneisuus eli ns. Emu-velka kääntyy arvion mukaan laskuun jo tänä vuonna.

Hallituksen mielestä budjettiesitys parantaa työllisyyttä, koska se luo edellytyksiä korkotason alentamiselle ja tukee sitä kautta kotimaista kysyntää. Työttömyyasteen ennakoidaan putoavan kuitenkin vain yhden prosenttiyksikön eli 15,4 prosenttiin.
(STT)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme