Mainos
Mainos

Chileläiseltä vankileiriltä selviytyneen hurja tutkimusurakka: Aikoo kuunnella kaikki levytetyt suomalaiset tangot

Alfonso Padilla on sekä elänyt musiikille, että elänyt musiikin ansiosta. Musiikintutkija syttyi musiikille, kun huomasi sen voiman käytännössä vankileirillä synnyinmaassaan Chilessä.

Helmikuun lopussa Helsingin yliopiston musiikkitieteen yliopistonlehtorin työstä eläköityneellä Alfonson Padilla on kädet täynnä työtä. Käytännössä mies jatkaa edelleen tiivistä yhteistyötään yliopiston kanssa, sillä hän ohjaa tällä hetkellä yliopistolle 11 väitöskirjaa. Lisäksi mies ohjaa yhtä väitöskirjaa Turun yliopistoon ja kuutta meksikolaiseen yliopistoon.

Tärkeimpänä tavoitteena Padillalla on kuitenkin tehdä kattava tutkimus suomalaisesta tangosta, nyt kun siihen vihdoin pitäisi olla aikaa.

– 1980-luvulta lähtien olen ollut kiinnostunut tangosta. Olen kirjoittanut artikkeleita ja luennoinut suomalaisesta tangosta sekä Suomessa että ulkomailla.

Myös materiaalia on vuosien varrella kerääntynyt vino pino.

– Kun painopisteeni yliopistossa siirtyi tutkielmien ohjaamiseen, tangotutkimus oli käytännössä eräänlainen itsemurhayritys. Jokainen minuutti, joka annetaan opiskelijalle, otetaan aikaa pois omasta tutkimuksesta, Padilla kuvailee.

Ja minuutteja Padillalta on uransa aikana siirtynyt opiskelijoille melkoinen määrä. Hän on ohjannut 23 väitöskirjaa, 120 gradua, 350 kandidaatintutkielmaa ja satoja muita seminaaritöitä. Ohjaaminen on kuitenkin opettanut miehelle paljon – musiikista.

Poliittiset vangit saivat taiteesta voimaa

Miehen intohimoinen suhde musiikkiin pohjautuu vuosikymmenten taa. Padilla on kokenut käytännössä sen, miten musiikin voimalla voi selviytyä.

Alfonso Padilla saapui Suomeen reilut 40 vuotta sitten poliittisena pakolaisena suoraan Chileläisestä vankileiriltä. Hän oli tuolloin parikymppinen nuori mies. 

Poliittisesti aktiivinen Padilla osasi odottaa kohtaloaan, kun kenraali Augusto Pinochetin johtama sotilasjuntta otti Chilessä vallan vuonna 1973. Ylioppilasliiton johtohahmona Padilla pakotettiin liki kahdeksi vuodeksi vankileirille ja vankilaan poliittisten mielipiteidensä vuoksi.

Jalkapallostadioneille pystytetyillä vankileireillä velloi epätietoisuus. Kukaan ei tiennyt, milloin tai minne sieltä jatkettaisiin.

Voimia poliittiset vangit saivat toistensa lisäksi taiteesta.

– Minun osaltani hyvin keskeinen asia oli musiikki. Ymmärsin, kuinka tärkeää taide on. Kun ollaan joka päivä akselilla, jossa toisessa päässä on kuolema ja toisessa elämä, täytyy valita elämä. Taide tarkoittaa elämää, Padilla selvittää.

Musiikki toi vankien elämään toivoa ja tekemistä. Lukiolaisena musiikkia harrastanut Padilla alkoi antaa muille vangeille kitaratunteja. Vaikka mies ei tuohon aikaan vielä täysin ymmärtänyt musiikin teoriaa, hän loi korvakuulolta  satoja musiikillisia sovituksia.

– Ahkerammin harjoittelevien nuorten kanssa perustimme lisäksi kaksi ryhmää, joiden kanssa pidimme vankilassa erilaisia musiikkishowta, Padilla kertoo.

"Valitsin musiikin"

Musiikki jäi elämään historiaa, valtiotiedettä ja journalismia opiskelleen miehen elämään, kun hänet karkotettiin pakolaiseksi Suomeen vuonna 1975. Apuna oli Suomen suurlähetystössä työskennellyt Padillan sen aikainen suomalainen vaimo.

Suomeen saavuttuaan Padilla alkoi opiskella yliopistossa kansantaloustiedettä ja sosiologiaa. Opinnot jäivät kuitenkin varsin nopeasti tauolle, kun miestä pyydettiin Ranskaan Pariisin ranskalais-chileläisen kulttuurijärjestön toiminnanjohtajaksi. Mies viettikin Pariisissa muutaman vuoden 1970- ja 1980-lukujen taitteessakoordinoiden chileläistaiteilijoiden toimintaa.

Kun Padilla tämän jälkeen palasi takaisin Suomeen, imaisi musiikkitiede hänet mukaansa.

– Olin kiinnostunut myös taloudesta ja politiikasta, mutta valintaani vaikutti henkilökohtainen kokemukseni siitä, että taide on kirjaimellisesti ihmisille elintärkeä asia, olen sen omassa nahassani todennut. Valitsin musiikin, koska se oli minulle läheisin, Padilla selittää.

Tämän päätöksen jälkeen tie vei miehen kirjaimellisesti musiikin maailmaan. Hän opiskeli ja opetti musiikkia, luennoi ja kirjoitti.

Vuosien saatossa mies onkin saavuttanut tärkeän roolin musiikintutkijoiden keskuudessa.

Kuunneltavana tuhansia tangoja

Palataan takaisin nykyhetkeen. Padilla istuu tyytyväisenä Helsingin Kalliossa sijaitsevassa Maailman musiikin keskuksessa, jonne hän juuri lahjoitti mittavan latinalaisamerikkalaisen musiikin kokoelmansa.

Latinalaisamerikkalaisen musiikin tuntevalla Padillalla on syytä iloon, sillä seuraavaksi hän aikoo keskittää huomionsa uuteen suuntaan ja tehdä seuraavaksi kattavan tutkimuksen suomalaisesta tangosta.

Koneen säätiö myönsi miehelle viime vuonna 100 000 euron apurahan Suomalainen tango – historia, tyylikehitys ja merkitys –hankkeeseen. Tutkimus on ainutlaatuinen lajissaan, sillä suomalaisesta tangosta ei koskaan aikaisemmin ole tehty yhtä laajaa kuvausta.


Tutkimusta varten mies aikoo kuunnella kaiken suomalaisen levytetyn tangon, joka sisältää hänen arvionsa mukaan 3000–4000 kappaletta.

– Suomalaista levytettyä tango on noin 11 000 kappaletta, mutta esimerkiksi Reijo Taipaleen Satumaa on ilmestynyt noin 1000 kertaa, Joten kun otetaan pois kaikki saman kappeleen levytykset, jäljelle jää arvioni mukaan noin 3000–4000 kappaletta. Aion kuunnella ne kaikki kronologisesti, Padilla sanoo ja kertoo kuunnelleensa jo satoja suomalaisia tangokappaleita.

"Tango on osa suomalaista identiteettiä"

Tangossa miestä kiinnostaa esimerkiksi se, miten kyseinen musiikkilaji kulkee kulttuurista toiseen. Kiinnostus alkuperäiseen, Uruguyan ja Argentiinan rajalla syntyneeseen tangoon, on sysännyt miehen ajatukset myös suomalaiseen versioon tangosta.

Noin 400-sivuiseksi kirjaksi kaavaillun tutkimuksen on tarkoitus valmistua noin neljässä vuodessa. Kirjallaan mies haluaa kiittää Suomea ja suomalaisia.

– Tällä kirjalla haluan kiittää suomalaisia a.) siitä, että olen vielä elossa, b.) että minun oli mahdollista tulla opiskelemaan tänne ja c.) että sain tehdä työtä hyvin merkittävissä paikoissa, joista etunenässä Helsingin yliopisto, Padilla lausahtaa.

Suomalaistunut ja nykyään suomenkansalainen Padilla pitää tangoa tärkeänä osana suomalaista identiteettiä.

– Nyt kun vietetään Suomen 100-vuotista itsenäisyyttä on selvää, että Suomalaisuus tarkoittaa montaa asiaa. Mielestäni tango on osa suomalaista identiteettiä. Tangon kautta on mahdollista saada kulttuurikuva Suomesta, Padilla ajattelee.

Kommentoi

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot