Mainos
Mainos

David Nicholls: Sinä Päivänä

Arvio: Lenita Toivakka

(Otava)

15.7.1988 Emma ja Dex loikoilevat aamuyön tunteina Emman nuhruisen vuokrakämpän sängyllä ja tutustuvat.

15.7.1989 Dex on Roomassa etsimässä itseään. Emma kirjoittaa kirjeitä ja kaipaa, muttei halua myöntää sitä.

Kirjan tarina seuraa kahtakymmentä vuotta ja kahta ihmistä. Dexterin ja Emman elämää kuvataan aina samana kohtaamispäivänä 15.7 joka vuosi.

Emma ja Dex ovat ääripään tyyppejä ja silti joku epämääräinen tunne sitoo heidän elämänsä yhteen.

Nuorten tunneside on vahva vaikka elämä vie eri suuntiin ja uusia ihmisiä astuu elämään. Dex bailaa ja haluaa kaikki elämännautinnot heti ja nyt. Ura on vauhdikkaassa nousussa. Äidin mielestä Dex ei enää ole niin hyvä ihminen.

Emma on hyvä ihminen, tiukkapipoinen ja velvollisuudentuntoinen eikä juuri revittele. Haaveilee ja yrittää tyytyä tarjolla oleviin poikaystäviin.

Kun hätä tulee, molemmat tietävät kenen kanssa on välttämättä keskusteltava.

Kirjaa lukiessa tuli mieleen nuoruus ja oma aikuistuminen flash-backina Tykkäsin lukea ja tarina eteni hauskasti , piti otteessa.

Kirjaa lukiessa pohdin, miten tarina voi loppua? Loppu oli yllätys....aikamoinen yllätys.

Kansanedustaja Mikkeli (kok)

Kirjojen parissa rentoudun ja pakenen arjen kiireitä. Valitettavasti eduskuntatyön ollessa kiivaimmillaan tulee luettua aivan liian vähän. Kommentaattorina lukemiselle järjestyy aikaa. Tämä tekee minulle "työnarkomaanille" tosi hyvää.

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme