Mainos

Digitaalisuus pirstaloinut omaisuuden – testamentin tekeminen entistä vaikeampaa

Viisi vuotta sitten kuolleen mummoni perinnönjako ja -teko sujuivat lähes vaivatta - omaisuus puoliksi kahdelle lapselle, vain puhelinosakkeen kanssa oli puljaamista ja sanomalehden vuositilaus ohjattiin äidilleni. Mutta mummollani ei ollutkaan Facebook-profiilia, kuntosalikorttia, Veikkauksen pelitiliä tai muuta omaisuutta digitaalisella valtaväylällä.

Nettitileistä ei kanneta murhetta

Nettitilien kohtalo kuoleman jälkeen ei tunnu vielä olevan suurikaan murheen aihe suomalaisille. Osittain syynä saattaa olla se, ettei nyt luonnollisesti kuolevilla ole juurikaan vielä esimerkiksi Facebook- tai Twitter-tilejä.

– Tämä ei tunnu olevan niin iso asia, kuin aina välillä nostetaan esiin. Facebook- tai Veikkaustilin kohtalot eivät ole niin suuria kysymyksiä omaisille, koska ne ovat kuitenkin hoidettavissa olevia asioita, kertoo Suomen hautaustoimistojen liiton puheenjohtaja Kyllikki Forsius.

Forsius kertoo, että esimerkiksi hautaustoimisto voi hoitaa valtakirjalla vainajan nettitilien sulkemisia.

– Perunkirjoituksessa voimme myös neuvoa ja sopia, kuka niitä hoitaa.

Toisaalta ne ihmiset, joilla on kotisivut tai muutenkin liikkuvat netissä aktiivisesti osaavat jo etukäteen miettiä, miten haluavat kuolemansa jälkeen toimittavan.

– He ovat usein antaneet jo etukäteen tiedon, missä näitä valtuutusavaimia tai salasanoja säilytetään.


– Monimutkaistuva uusi varallisuus aiheuttaa haasteita testamentintekijällekin. Perittävä on voinut sijoittaa varansa bitcoineihin, virtuaalivaluuttaan, siitä määrääminen testamentilla määrittää aivan erilaista tarkkuutta kuin jos hänellä olisi tili Nordeassa tai Osuuspankissa, toteaa siviilioikeuden professori Urpo Kangas.

Kangas suosittaakin, ettei omaa testamenttia aleta valmistella puolihuolimattomasti ”saunaillan päätteeksi kupin äärellä”.

– Koska testamentin pätevyyttä arvioidaan vasta perittävän kuoleman jälkeen, niin testamenttiin pujahtanutta virhettä ei voi korjata, Kangas muistuttaa.

Professori suositteleekin perinnöntekoon ammattiapua, etenkin mitä monimutkaisemmasta varallisuusmassasta on kyse.

Kankaan toinen esimerkki perinnönjaon haastavuudesta


– Laajamittainen kirjeenvaihto tai mittava sähköpostiaineisto, joista ei ole tehty kustannussopimusta, niin tekijänoikeudet kuuluvat tekijälle itselleen. Perittävän on aiheellista miettiä, haluaako hän siitä julkista riistaa kuolemansa jälkeen, vai voiko hän tehokkaasti määritellä sen, että se on tuhottava tai sijoitettava yksinomaisella käyttöoikeudella johonkin arkistoon. Tämä voi kiinnostaa poliitikkoa tai historioitsijaa tai sellaista henkilöä, jonka mielestä hänen elämässään on asioita, jotka ansaitsevat tulla tutkijoiden tutkittavaksi. 

– Digitaalisia aineistoja on kaikkialla, pöytätietokoneella, kameralla, kännykässä, ulkoisessa muistissa, pilvessä. Jos perittävä haluaa digitaalisen puolen huolella selvitettyä, niin siitä on aiheellista ottaa testamenttiin yksityiskohtaiset määräykset.

Tekijänoikeus tärkeimpänä omaisuutena

Kangas nostaa esimerkiksi taidevalokuvaajan, jolla voi olla kymmeniä tuhansia negatiiveja tai digikuvia, joiden tekijänoikeus voi olla hänen jäämistönsä merkittävin osa. Tällöin testamentissa on tärkeää määrätä, kuka saa kuvaajan digiarkistoon tekijänoikeuden.

Kankaan mukaan perittävän voi olla vaikea muistaa kaikkea omaisuuttaan. Avuksi kannattaa hankkia asianajaja, joka sparraa kysymyksillään testamenttiin sellaisia yksityiskohtia, mitä perittävä sinne haluaa.

Kankaan mukaan vainajan erilaisten digitaalisten palvelujen irtisanominen on eksponentiaalisesti käsiin räjähtävä ongelma, johon ei ole varauduttu riittävän hyvin.

Facebook-sivustosta voi tehdä myös muistotilin

Facebook suosittaa käyttäjätilin muuttamista muistotilaan, josta on poistettu muun muassa tilapäivitykset. Sille pääsevät kirjoittamaan vain vainajan Facebook-ystävät. Muunnon tekeminen edellyttää, että omainen tai joku ystävistä on kirjautunut Facebookiin ja toimii ohjeiden mukaan täältä. Käyttäjätilin voi vaihtoehtoisesti poistaa kokonaan käytöstä.

– Vanhemmista on epämiellyttävää, että lasten Facebook-sivut jatkavat olemassaoloaan senkin jälkeen, kun lapsi on kuollut. On kuolinsyy sitten vaikka liikenneonnettomuus tai itsemurha. Halutaan, että digitaaliset jäljet saadaan siivottua, sen vuoksi tehdään monenmoisia yrityksiä tilanteen rauhoittamiseksi. Se ei ole helppoa, koska keskustelusäännöt ovat erilaisia. Usein palvelimen ylläpitäjät ovat muualla kuin Suomessa. Joudutaan turvautumaan vieraisiin kieliin, riippuen missä maassa palvelin on. Ei missään tapauksessa helppoa surun keskellä.

Digihautaustoimisto avuksi

Asianajajien avuksi digipuolelle on Suomessa perustettu digitaalinen hautaustoimisto. Keskisuomalainen kertoi Mors Digitalis -toimistosta tammikuussa. Toimisto etsii vainajan digitaalista jäämistöä ja sulkee eri peli-, verkkokauppa- ja sometilejä maksua vastaan, sillä näiden asioiden hoitaminen voi olla rankkaa kuolleen omaisille.

– Tilien sulkeminen on tärkeää, koska esimerkiksi sähköpostitilit kiinnostavat rikollisia tietomurtojen ja identiteettivarkauksien takia, Jyväskylässä toimivan yhtiön yrittäjä Arttu Hiltunen kertoo lehdessä.

Kommentoi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot