Mainos
Mainos

Donna Leon: Kasvot kuvassa

Arvio: Päivi Lipponen

(Otava) Suomentaja Kristiina Rikman

Luen vähän dekkareita. Ainoat salapoliisikirjat yöpöydälläni tai käsilaukussani ovat Donna Leonen kirjoittamia. Niissä italialaiskomisario Brunetti tutkii rikos- ja murhavyyhtejä. Dekkareiden laatu on tasainen. Mitään Stieg Larssonin tapaista ”veret seisauttavaa” ei niissä tapahdu.

Komisario Brunetti asuu Venetsiassa, joten dekkari vie lukijan matkalle kulttuurikaupunkiin, italialaiseen elämänmenoon ja sosiaaliseen kanssakäymiseen. Brunetti on myös aikamoinen kulinaristi. Toinen toistaan herkullisemmat ruokalajit ja laatuviinit kiihottavat lukijan mielikuvitusta. Ehkä juuri tämä kauneuden ja nautinnon arvostaminen on sitä aitoa italialaisuutta.

”Kasvot kuvassa” dekkari käsittelee vakavaa aihetta – jätteiden salakuljetusta. Mafia ja Gomorrah hallitsee italialaista jätebisnestä. Jätteitä kuljetetaan laittomille kaatopaikoille. Polttolaitoksissa poltetaan vaarallista jätettä ja lähiympäristöön leviää saaste. Jopa lähipeltojen lampaat kuolevat syöpään.

Tämäkään ei riitä, vaan Euroopan maista kuljetetaan vaarallista ja radioaktiivista jätettä kuorma-autoilla Italiaan. Sieltä jäte ajetaan rahtialuksiin, jotka vievät sen kehitysmaihin dumpattavaksi. Pimeäbisnes on tuottoisaa: Euroopan maat vapautuvat kalliista jätteen hävittämisestä ja mafia käärii pimeän rahan välitystehtävästä. Lopulta jäte päätyy köyhiin maihin, joissa ihmisillä ei ole mitään tietoa jätteen alkuperästä tai kykyä käsitellä jäte vaarattomaksi.

Tälläiseen soppaan Brunetti iskee siis lusikkansa.

Kirjoittaja on kansanedustaja (SDP) ja Helsingin kaupunginvaltuutettu

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme