Mainos
Mainos

Eduskunta-avustajien verkosto ärähtää ahdistelusta – "Tarvitaan koko työyhteisön asenteiden muutos"

Eduskunnassa tapahtuvaan seksuaaliseen häirintään ei ole puututtu riittävästi, vaikka tilanne on ollut ongelmallinen jo vuosien ajan, toteaa eduskunta-avustajien verkosto Avustajat ilman rajoja kannanotossaan.

Verkoston mukaan viime aikojen eduskuntaa koskevat häirintä-uutiset eivät tulleet yllätyksenä.

– Eduskunnan hallinto on ollut haluton puuttumaan häirintään. Tässä näemme seuraukset siitä, että asiaan ei ole suhtauduttu sen edellyttämällä vakavuudella, toteaa verkoston puheenjohtaja Sarianna Mankki.

Verkosto muistuttaa, että eduskunnalla on nollatoleranssi häirinnän suhteen ja olemassa on myös ohjeistus häirintään ja epäasialliseen kohteluun puuttumiseksi. Toimeenpano ja viestiminen on verkoston mielestä kuitenkin täysin laiminlyöty.

– Häirinnän kitkemiseksi tarvitaan koko työyhteisön toimintakulttuurin ja asenteiden muutosta. Nollatoleranssi ei synny itsestään, vaan vaatii taakseen aktiivisia toimia, sanoo verkoston varapuheenjohtaja Heini Rask.

Avustajien verkoston mukaan eduskunta-avustajat ovat häirintätapauksissa erityisen heikossa asemassa. Avustajat ovat usein poliittisesti aktiivisia ja lojaaleja avustamalleen kansanedustajalle sekä puolueelle.

Lisäksi monella on tähtäimessä poliittinen ura. Nämä lähtökohdat voivat luoda alustan hiljaisuudelle ja vaikeuksille, kun häirintään pitäisi puuttua asianmukaisella tavalla.

Vuoden 2016 työpaikkakyselyn mukaan seitsemän avustajaa oli kokenut häirintää tai epäasiallista kohtelua. Vuoden 2017 lopussa toteutetun työtyytyväisyyskyselyn tulosten pitäisi olla valmiit tammikuussa 2018.

Verkosto viittaa kannanotossaan myös Ylen joulukuussa julkaisemaan häirintäkyselyyn, jonka mukaan seksuaalista häirintää oli kokenut 13 eduskunta-avustajaa tai ryhmäkanslian työntekijää.

YLEn mukaan sille toimitetuissa tarinoissa toistuu, että häiritsijä on ollut valta-asemassa uhriinsa nähden. Avustajien verkosto toteaa, että kansanedustajien asema on erittäin vahva eduskunnassa. Kyselyn perusteella kansanedustajien toimintaa katsotaan läpi sormien, sillä kansalta saatu mandaatti on niin vahva.

– Tämä on erityisen haitallista häirintätapauksissa. Eduskunnan hallinto ja eduskuntaryhmät ovat olleet häirinnän suhteen täysin hampaattomia, sanoo Mankki.

Eduskunnan kanslia otti verkoston mukaan vuonna 2017 käyttöön häirintäilmoituslomakkeen, jossa häirinnän kohteeksi joutuneen pitäisi ilmoittaa kuka teki, mitä ja milloin, kaikki omalla allekirjoituksella.

– Lomakkeen täyttämisen on sanottu oleva vapaaehtoista, mutta käytännössä sitä on monessa tapauksessa vaadittu, kannanotossa todetaan.

Avustajien verkoston mielestä eduskunnan kanslia on ollut haluton puuttumaan häirintään, jos häirintää kokenut ei halua tulla esiin omalla nimellään ja kasvoillaan. Avustajat kokevat, ettei ennaltaehkäisyyn ei ole panostettu juuri lainkaan.



Kommentoi

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot