Mainos
Mainos

Eläinsuojelutarkastusten määrä on kasvanut, mutta raportointi ei ole riittävän kattavaa – "Emme saa raportoitua, millaisia epäkohdat ovat olleet"

Epäilyyn perustuvien eläinsuojelutarkastusten määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Lemmikki- ja tuotantoeläinten hyvinvointia tarkkaillaan aiempaa tiiviimmin, mutta valvonnan kehittämistä hidastaa vanhentunut tietojärjestelmä.

– Eläinsuojeluvalvontaa on tehty jo kauan, ja paljon parannusta on saatu aikaan. Nyt kuitenkin vaikuttaa siltä, että konstit valvonnan kehittämisessä on pitkälti käytetty eikä eteenpäin päästä, ennen kuin tarkastuksista saadaan kerättyä kattavampaa tietoa, arvioi yksikönjohtaja Jaana Mikkola Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta.

Video: Eläinsuojeluvalvoja on huolissaan eläinten pahoinpitelyjen määrän kasvusta.

Viime vuonna tehtiin noin 6 500 tarkastuskäyntiä, joissa epäiltiin eläinsuojelusäännösten vastaista eläintenpitoa. Ongelmana on, että Eviran saama tieto käynneistä jää niukaksi, koska nykyisen tietojärjestelmän raportointitoiminnat eivät ole riittäviä. Jos käynneistä haluttaisiin enemmän tietoa analysoitavaksi, kaikki tarkastusraportit pitäisi käydä läpi erikseen.

Tietojärjestelmän uudistusta on odotettu pitkään.

– Valitettavasti se on jäänyt jonoon, sillä meillä on myös lakisääteisiä tietojärjestelmän kehittämistarpeita.

Kokonaiskuva jää vajaaksi

Eviraan koottu tieto rajoittuu nykyisin lähinnä lukumääriin, jotka koskevat tarkastuksia, löydettyjä epäkohtia, eläinlajeja ja viranomaisten toimia.

– Emme kuitenkaan saa koko maan tasolla raportoitua, millaisia nuo epäkohdat ovat olleet. Ovatko eläimet olleet nälissään tai likaisia, onko niillä ollut käytössään liian vähän neliöitä tai huonot tilat ja mitä säännöksiä on saatettu rikkoa?

Nykyistä tarkempaa tietoa kaivataan myös siitä, onko joissakin pitomuodoissa enemmän ongelmia kuin toisissa ja mistä se johtuu.

– Silloin päästäisiin myös miettimään, onko epäkohtien taustalla tiedonpuutetta, rahapulaa vai esimerkiksi epäselväksi koettu ohjeistus tai lainsäädäntö.

Mikkolan mukaan tietojärjestelmän ongelma ei silti ole vakavaa yksittäisen eläimen hyvinvoinnin kannalta. Tärkeämpää eläimille on omistajan toiminta ja paikallisten viranomaisten tekemä työ.

Uudistettavana olevaan eläinsuojelulakiin ei ole tulossa velvoitetta uuden tietojärjestelmän rakentamiseen. Lakiluonnoksen mukaan viranomaisten pitää kuitenkin toimittaa pyydettäessä tietoja Eviralle eläinten hyvinvoinnin valvontaa ja kehittämistä varten.

Tarkastukset kirjataan huolella

Kunnaneläinlääkäreiden tekemät tarkastuskertomukset voivat olla laajojakin, sanoo läänineläinlääkäri Hanna Kukkola Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta (avi).

– Kertomukseen merkitään oleellisia havaintoja laiminlyönneistä. Esimerkiksi siitä, jos naudat ovat likaisia, makuupaikka ei ole puhdas ja kuiva tai koira on laiha ja sairas eikä sairautta ole hoidettu. Kertomus lähetetään aviin, jossa sihteeri kirjaa havaintoja tietojärjestelmään.

Mukaan mahtuu vain tärkeimpiä havaintoja, eikä niitä voi luokitella valmiisiin kategorioihin. Tämä olisi kuitenkin periaatteessa mahdollista, sillä tuotantoeläimille tehtävistä EU:n säätelemistä otantavalvonnoista saadaan jo kattavia raportteja. Tällaisten tietojärjestelmien rakentaminen on kuitenkin melko hintavaa ja vie aikaa.

Kukkola kuitenkin korostaa, että kunnissa valvonta pelaa ja eläintenpitäjille annettujen määräysten noudattamista myös seurataan. 

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme