Mainos
Mainos

Enni Mustonen: Järjen ja tunteen tarinoita -sarja

Arvio: Terhi Hyvärinen

(Otava, äänikirjat)

Enni Mustosen historiallinen Järjen ja tunteen tarinoita on 5-osainen romaanisarja, joka on julkaistu myös äänikirjoina. Sarja kertaa erityisesti 1890-luvun lopun ja 1900-luvun alun Suomen historiaa kahden erisäätyisen naisen kautta. Vaikka sarja on reilusti naisviihdettä, se viehättää tarkalla ajankuvallaan sekä ajan kielen aukottomalla hallinnallaan.

Filosofian tohtori Kirsti Manninen, joka kirjoittaa Enni Mustonen -nimellä viihteelliset teoksensa, on tutkinut historiaa vuosikymmeniä ja se näkyy tekstin helppoudessa ja sujuvuudessa. Sarjan myötä voi sukeltaa vaivattomasti vuosisadanvaihteen Helsinkiin.

Päähenkilöinä on kaksi voimakasta naista. Pappissukuun kuuluva Anna Sofia Ahlstedt muuttaa vuonna 1894 tätinsä luo Helsinkiin ja lukee itsensä ylioppilaaksi ja maisteriksi. Talon pihapytingissä asuu Hilma Maria Perämäki, joka on ensin piika ja sitten ompelijatar. Molemmista rohkeista naisista tulee kansanedustajia ensimmäiseen eduskuntaan -tosin tietysti eri puolueista- kunnes kansalaissota muuttaa kaiken.

Järjen ja tunteen tarinoissa tulee kiinnostavasti esiin, miten eri tavoin eri säädyistä olevat naiset suhtautuvat esimerkiksi miehiin, uraan, ajan aatteisiin tai perheeseen. Myös naisten kieli on erilaista. Romantiikkaa ei ole ylettömästi, vaan rakkaus on etupäässä tavallista, arjen kirkastamaa kumppanuutta.

Kirjoissa viehättää naisten aseman ja arjen vakuuttava kuvaus Suomen historian kuohuvina vuosina. Erja Manton erinomaisesti lukemina äänikirjoina pidempikin automatka tai suuremmankin pyykkivuoren silitys sujuvat mukavasti. Vaikka kuunteluun tulisi pitkiä taukoja, se ei haittaa, sillä Mustonen-Manninen pitää huolen siitä, että kuulija pysyy kärryillä. Onhan Manninen myös pitkänlinjan ammattikäsikirjoittaja. Sen huomaa myös siitä, että hän todella osaa koukuttaa -myös naisviihteeseen epäilevästi suhtautuvan lukijan.

Vain sarjan viimeinen osa, Parittomat, on pettymys, sillä se pomppaa kansalaissodan jälkeisistä vuosista 2000-luvulle kuvaamaan Annan ja Hilman jälkeläisiä. Tuntuu siltä kuin yksi osa välistä puuttuisi. Muutenkin Enni Mustonen on vahvimmillaan kuvatessaan historiallisia tapahtumia, sillä ne hän hallitsee suvereenisti ja ne tuovat lukijalle myös uutta tietoa. Sitä vastoin nykypäivää kuvatessaan sarjan viihteellisyys alkaa häiritä.

Erityisesti äänikirjoina sarja on mainio, sillä rutiinihommien ohessa kuuntelu ei ole lukemisajasta pois.

Sarjan osat: Nimettömät, 2004, Mustasukkaiset, 2005, Lipunkantajat, 2006, Sidotut, 2007, Parittomat, 2008.

Terhi Hyvärinen on erikoistoimittaja MTV3:n kulttuuritoimituksessa. Kotimainen kirjallisuus oli aikoinaan yliopistossa hänen pääaineensa.

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme