Mainos
Mainos

Ensikohtaaminen pandojen kanssa jännitti MTV:n kirjeenvaihtajaa: "Kihelmöivät sokkotreffit kahden vieraan luontokappaleen kanssa"

Aurinko lämmittää mukavasti Dujiangyanin pandatarhan portilla, kun odotamme pääsyä jännittävään ensitapaamiseen. Nämä eivät olekaan mitkään tavalliset treffit, vaan hiukan eriskummalliset ja kihelmöivät sokkotreffit kahden minulle vieraan luontokappaleen kanssa, kirjoittaa MTV Uutisten kirjeenvaihtaja Petri Saraste ensi kohtaamisestaan Ähtäriin hankitun pandakaksikon kanssa. 

Toki olen lukenut pandoista paljon jo ennakkoon. Jännitys kasvaa entisestään, kun pandatalon ovi avataan ja pääsen tutustumaan nelivuotiaaseen, 110-kiloiseen poikapandaan nimeltä Hua Bao.

Se tarkkailee uteliaana minua ja varsinkin videokameraa, jonka se näyttäisi mielellään ottavan käsittelyynsä. Monilla treffeillä olen ollut ja kaikenlaisia haastateltavia tavannut, mutta huomaan olevani oikeasti jännittynyt tästä ensitapaamisesta hauskasti ääntelevän ja jättiläismäiseltä pehmolelulta näyttävän nuoren herran kanssa. 

Pian myös viereisen pandatalon ovi avataan ja ulos astelee rauhallisesti kolmevuotias pandatyttö Jin Bao Bao, lempinimeltään "kullannuppu". Pandapariskunta odottelee täällä Suomeen lähtöä.

Odotusaika on ollut pitkä, sillä prosessi on äärimmäisen tarkka. Pandat käyvät läpi erittäin huolellisen terveystarkastuksen, rokotusohjelman ja kuukauden karanteenin kaiken päätteeksi.

Kuljetuslaatikoiden pitää olla muun muassa Kiinan viranomaisten, EU-määräysten, IAEA:n kansainvälisten lentomääräysten ja Suomen Eviran hyväksymiä.

Kuljetuslaatikko ei pelota pandoja

Urospanda Hua Bao näytti sopeutuvan hetkessä uuteen ympäristöönsä ja alkoi harventaa pihalle kärrättyä bambukasaa. Naaraspanda Jin Bao Baolle maistuivat enemmän bambun rungot kuin niiden lehdet. Pandojen vaiheita seurataan Kiinassa pilkuntarkasti.

Jin Bao Bao on rekisterissä numero 941. Sen äiti oli nimeltään Zhuang Mei ja isä Xiang Ge.

Hua Bao, lempinimeltään "kiinalainen leopardi" on syntynyt 200 kilometriä etelään Dujiangyanista Bifengxian vuorilla ja sen numero on 867. Isän nimi oli Yuan Yuan ja äidin Xi Xi.

Miksi juuri Suomeen?

Pandoja on tällä hetkellä maailmassa Kiinan ulkopuolella 14 eläintarhassa. Moni maa haluaisi niitä kiihkeästi ja on anellut eläimiä vuosikausia, mutta ei ole saanut.

Kyse on monesta asiasta. Valtioiden välien pitää olla luonnollisesti hyvät, mutta se ei ole läheskään ainoa kriteeri, kuten monesti luullaan.

Kiinalaisia on jo parinkymmenen vuoden ajan kiinnostanut suomalaisten tietämys karhuista. Kiinnostuksen kohteina ovat muun muassa kotimaisten karhujemme fysiologia, lisääntyminen ja ravinto.

Uhanalaisia pandoja on tällä hetkellä arviolta 1800 ja lajin säilymisestä muuttuvissa luonnonolosuhteissa ollaan huolestuneita muuallakin kuin vain Kiinassa. Panda-asiantuntijat ympäri maailmaa pitävät jatkuvasti yhteyttä ja raportoivat havainnoistaan toisilleen. Kiinassa he tapaavat kerran vuodessa yhdessä kiinalaisten tutkimuslaitosten asiantuntijoiden kanssa.

Varsinaisen sysäyksen pandojen tulolle Suomeen aiheutti kuitenkin Wenchuanin tuhoisa maanjäristys Sichuanissa toukokuussa 2008. Luonnossa eläviä ja loukkaantuneita pandoja jouduttiin tuollooin siirtämään niiden luontaisilta elinalueilta tarhoihin, joissa lämpötila ja kasvillisuus eivät vastanneet niiden tarpeita.

Näissä oloissa esimerkiksi lisääntyminen on vaikeaa.

Kiinalaiset ottivat uudelleen yhteyttä Suomeen vuonna 2012. Asiaa ryhdyttiin valmistelemaan Maa -ja metsätalousministeriössä ja Ähtärin eläinpuisto laati suunnitelman, jonka kiinalainen osapuoli hyväksyi joulukuussa 2014.

– Sen jälkeen aloitettiin maiden välillä tieteelliset ja tekniset selvitykset, jotka lopulta hyväksyttiin. Suomen ja Kiinan välisellä metsäalan yhteistyöllä on yli neljän vuosikymmenen historia ja se helpotti, kertoo Ähtärin eläinpuiston pandojen pääasiantuntija, professori Jukka Salo.  

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme