Mainos
Mainos

Espoolainen Merja tietää minkälaista köyhien perheiden arki oikeasti on – auttaa lapsia, joilla ei ole varaa edes seutulippuun: "Kaikki inhimillisyys on kadonnut"

Joka aamu, heti herättyään, espoolainen Merja Rantasalmi, 62, napsauttaa kahvinkeittimen päälle ja istahtaa tietokoneensa ääreen. Hän on itse kokenut köyhyyden ja auttaa nyt niitä, jotka ovat yhtä huonossa tilanteessa kuin hän on ollut.

Merja Rantasalmi vastaa yön aikana tulleisiin viesteihin, nostaa ilmoituksia ja järjestelee tiedostoja.

Välillä Rantasalmi saattaa kirjoittaa kyyneleet silmissään – sen verran koskettavia tarinoita hän kuulee ihmisistä, jotka ovat menettäneet elämässään kaiken, taistelevat laskujensa kanssa tai ovat syömättä, jotta lapsille riittäisi ruokaa.

Hommaa riittää. Joka päivä, kaikkina kellonaikoina, arkena ja juhlapyhinä. Joka ilta, vielä viimeiseksi, hän tarkistaa tietokoneeltaan viestilaatikon ja ilmoitukset.

– Olen luonteeltani sellainen, että en vaan voi jättää näitä asioita odottamaan. Jos joku pyytää perheen yhteystietoja, koen, että ne on annettava heti – ihmisellä on juuri silloin se olo, että haluaa auttaa. Viikon päästä auttaja voi olla jo unohtanut tai kyllästynyt, hän sanoo.

Espoossa Kauklahdessa asuva Rantasalmi pyörittää aatteelliseksi yhdistykseksi rekisteröityä Apuna ry:tä yhdessä Heidi Jaarin kanssa.

Yhdistys pyörittää toimintaansa pääosin Facebookissa, jossa se yhdistää pääkaupunkiseudulla olevat avuntarvitsijat ja auttajat.

Apuna ry on yksi monista Facebookissa toimivista avustusryhmistä, ja silti yksin sen tiedossa on satoja apua tarvitsevia perheitä.

Jäseniä ryhmässä on useampi tuhat.

”10 euroa on iso raha, jos ei muuta ole”

Apua Rantasalmen pyörittämästä ryhmästä hakevat niin työttömät kuin työssäkäyvät, pääkaupunkiseudulla asuvat ihmiset.

Sairaudet, pieni palkka, iso perhekoko, äkillinen ero tai työttömyys ja esimerkiksi ongelmat Kelan kanssa ovat yleisimpiä syitä siihen, että apua tarvitseva ottaa yhteyttä yhdistykseen.

– Siinä vaiheessa, kun toimeentulotukeen liittyvät asiat siirtyivät Kelalle, ovat asiat menneet vaikeammiksi. Kaikenlainen inhimillisyys on kadonnut, Rantasalmi sanoo.

– Olen nähnyt, että 10 euroa on iso raha perheelle, jolla ei paljon muuta ole. Silloin ei ole välttämättä varaa edes seutulippuun.

– Monessa perheessä rahat joudutaan laskemaan hyvin tarkkaan, jolloin tukien kohdalla muutaman viikonkin odottaminen voi olla perheelle katastrofi.

Hänen mukaansa monet avun hakijat ovat olleet taloudellisissa ongelmissa jo vuosikausia ennen kuin he ovat yhteydessä yhdistykseen.

Jotkut ottavat yhteyttä, kun elämältä on yhtäkkiä pudonnut pohja pois.

"Jopa sosiaalityöntekijä suositellut ryhmäämme"

Rantasalmi tuli mukaan Apuna ry:n toimintaan vuonna 2016. Hänen mukaansa monet asiat ovat menneet viime vuosikymmeninä yhteiskunnassa huonompaan, mutkikkaampaan suuntaan.

Sama suuntaus on näkynyt kahden kuluneen vuoden aikana. Ryhmä on kasvanut valtavasti.

– Olen jopa kuullut, että sosiaalityöntekijä on suositellut asiakkaalle meidän ryhmäämme, kun he eivät voineet auttaa. Kiire menee sykleittäin, esimerkiksi joulun ja juhannuksen alla on päiviä, kun valvon vuorokauden putkeen.

Silloin avun pyytäjien yleisin toive liittyy ruokaan – että kerrankin saisi viettää ihanan juhlapyhän ja syödä vähän paremmin. Erityisesti joulun alla myös vapaaehtoiset aktivoituvat.

– Esimerkiksi viime jouluna eräs mies oli noin 10-vuotiaan kummipoikansa kanssa ostanut valtavan määrän joululahjoja, joita he veivät ympäri pääkaupunkiseutua perheille. Se oli ihan mielettömän upea juttu.

Rantasalmi on kokenut köyhyyden

Rantasalmi nauttii ihmisten auttamisesta, mutta joskus rankat tarinat menevät tunteisiin. Rantasalmi kun tietää, mitä köyhyys on.

– Olen lähtöisin köyhästä perheestä ja olen kokenut avioeron ja sen, mitä on jäädä kolmen lapsen kanssa yksin. Kun sairastuin ja jäin pois työelämästä, lainani menivät ulosottoon ja siellä ne ovat varmaan hautaan saakka. Olen itsekin hakenut apua ja sitä saanut, hän kertoo.

Avustustyö on laittanut Rantasalmen myös liikkeelle, sillä hän hakee ja vie erilaisia tuotteita ja tarvikkeita eri puolille. Hänen luonaan käy sekä auttajia että perheitä, jotka tulevat hakemaan lahjoituksia.

– Olen tavannut tätä kautta itsekin aivan ihania ihmisiä. Muutamat avun hakijat ovat tulleet läheisiksi, lisäksi auttajissa on valtavan paljon upeita ihmisiä, jotka ovat valmiita tekemään toisten eteen niin paljon.

Moni saa suurta iloa siitä, että pystyy auttamaan ilman välikäsiä.

”Lokeroidaan, että köyhät lapset olkoot metsissä"

Vähävaraiset saavat ryhmässä apua monessa muodossa: On ruokakasseja, lahjakortteja, elämyslippuja, vaatteita, tarvikkeita tyhjään kotiin.

– Kun äiti lähtee turvakotiin lasten kanssa eikä ole ollut aikaa ottaa juuri mitään mukaan, autamme. Meillä on kokemusta siitä, että alta aikayksikön perheellä on sängyt ja niihin lakanat sekä ruokaa valmiina lapsille.

Nyt koulujen alkaessa Rantasalmi on lukenut useita viestejä, joissa toivotaan apua pienille koululaisille, esimerkiksi vaatteita ja reppuja.

– Kesällä, kun lapset eivät saaneetkaan päivittäin lounasta koulussa, näkyi piikki ruokapyynnöissä. Myös erilaiset liput ja lahjakortit tapahtumiin ovat lapsiperheille kultaakin kalliimpia, sillä niiden avulla perhe saa pientä lomaa arjen puristuksesta ja lapsilla on kivaa kerrottavaa koulussa.

Aina välillä Rantasalmenkin korviin kantautuu puheita ja kirjoituksia, joissa ihmetellään, miksi vähävaraiset eivät retkeile lähimetsissä tai miksi perinteiset pihaleikit eivät enää riitä.

Tämä saa hänet joka kerta tuohtumaan.

– Se oli ennen sitä, mutta nyt eletään tätä aikaa. Sillä samalla myös lokeroidaan ihmisiä, että köyhät lapset olkoot metsissä ja Linnanmäen kaltaiset kivat huvittelupaikat ovat vain hyvätuloisille perheille. Se on väärin. Elämykset auttavat jokaista jaksamaan. 

Ketään ei elätetä – itsekin pitää yrittää

Yhdistys ei kuitenkaan pysty lupaamaan kenellekään mitään. Jotkut ilmoitukset voivat kerätä valtavan avustajajoukon huomion, toiset jäävät vähemmälle.

Rantasalmen ajasta ison osan vie hiljaisempien ilmoitusten nostaminen ja se, että hän on kartalla siitä, mitä kukakin antaa ja kenelle.

– Me emme kuitenkaan elätä ketään, Rantasalmi painottaa.

– Vaikka meiltä saisikin apua, odotamme, että ihmiset käyttävät niitä omia, pieniäkin tulovirtojaan, palkkaa tai tukia. Välillä joudun sanomaan, etten taas voi laittaa apupyyntöä seinälle, että ihmisen pitää itsekin yrittää.

Useimmat ymmärtävät, muutamat eivät.

– Tappouhkauksia sain jo sossun aikana, olen minä sellaisen tässäkin työssä saanut yhdeltä, jota epäilin huijariksi. Mutta ajattelen sen niin, että ihmiset puhuvat nyt kaikenlaista, en niitä jää sen kummemmin pyörittelemään.

Rantasalmi on avannut myös omat ovensa pulassa oleville.

Hän tekee yhteistyötä kauklahtelaisen K-Marketin kanssa ja saa sieltä viikonloppuisin ylimääräisiä paistopisteen tuotteita, leipää ja välillä muitakin tuotteita.

– Levitän ne tuohon pöydälle, otan niistä kuvan, laitan ryhmään ja sanon, että saa hakea. Sitten käy ovi ja ruuat löytävät oikeat osoitteet!

Apua yritetään myös huijata

Vapaaehtoisuuteen ja molemminpuoliseen luottamukseen perustuvassa toiminnassa on aina vaara, että joukossa on mätämunia – heitä, jotka yrittävät hyötyä toisten ahdingosta tai avuliaisuudesta.

– Me kysymme aina kopioita toimeentulotukipäätöksistä ja muita todisteita vähävaraisuudesta sekä muutenkin keskustelemme perheiden kanssa paljon.

– Varsinkin alkuun kohtasimme paljon huijausyrityksiä, ja tulee niitä välillä edelleen. Koen kuitenkin, että olen sellainen konkari näissä asioissa, että pystyn lukemaan rivien välistä aika paljonkin, Rantasalmi sanoo.

Yleensä hädässä olevat ihmiset ovat valmiita todistamaan tilanteestaan, mutta kaikki eivät utelua sulata.

– Tällöin painotan, että kyse on vapaaehtoisesta avun antamisesta. Ei voi olettaa, että lahjoittajat vaan lahjoittavat tietämättä mitään saajasta. 

"Sanoin esimiehelle, etten pysty katsomaan näitä kohtaloita"

Ennen sairaseläkkeelle jäämistään hän työskenteli Espoon sosiaalitoimessa kanslistina ja toimistosihteerinä. Hän otti asiakkaita vastaan ja kuuli kasvotusten asiakkaiden ongelmista ja tilanteista.

– Siinä työssä näki kaikenlaista. Rakastin sitä työtä, mutta oli se myös rankkaa.

– Kerran menin sanomaan esimiehelleni, etten voi olla täällä töissä, en pysty katsomaan näitä kohtaloita ja tarinoita. Viisas esimieheni totesi tuolloin, että asia pitää ajatella niin, että kun ihminen on täällä, hän on jo avun piirissä. Enemmän kannattaa surra niitä tilanteita, joista ei kukaan tiedä.

Sosiaalitoimesta Rantasalmi jäi sairaseläkkeelle kahden sairauskohtauksen jälkeen.

Yksi lääkäri muutti Merjan elämän

Nyt kotona viihtyvällä Rantasalmella riittää aikaa, mutta mistä hän saa voimia työskennellä välillä ympäri vuorokauden, vapaaehtoisesti?

– Asia on kyllä aivan päinvastoin! Saan itse tästä aivan valtavasti energiaa, hän nauraa.

– Olisitpa nähnyt minut pari vuotta sitten! Silloin olin jo ihan toinen jalka haudassa, kun olin niin kipeä.

Rantasalmi tuli mukaan Apuna ry:n toimintaan vuonna 2016. Tuolloin hänen mielialaansa painoivat sairaudet sekä reilu ylipaino, jonka suhteen hän oli jo luovuttanut.

– Olen ollut aina jojolaihduttaja ja sitä kautta tiesin, että tarvitsisin apua päästäkseni ylipainosta. Kukaan ei kuitenkaan ottanut avunpyyntöjäni tosissaan ja kuulin aina, että otat vaan itseäsi niskasta kiinni.

– Lopulta päätin, että olkoon, en laihduta enää ikinä. Jäin vain kotiin, olin sängyssä ja söin, Rantasalmi muistelee.

Lopulta, lukuisten evättyjen avunpyyntöjen jälkeen, yksi lääkäri päätti ohjata Rantasalmen painonhallintaryhmään ja sitä kautta laihdutusleikkaukseen.

– Nyt olen 50 kiloa kevyempi kuin kipeimmilläni olin ja virtaa riittää. Lapsenikin ovat nähneet, miten hyvää tämä vapaaehtoistyö on minulle tehnyt.

– Se onnellisuuden tunne, joka meidät valtaa, Heidi Jaarin ja minut ihmisten saadessa apua, on jotain pakahduttavaa – kun esimerkiksi kuulen, että juhlat tai arki tai jopa elämä on pelastunut sen jälkeen, kun ihminen oli jo luopunut toivosta, Rantasalmi sanoo.

– En minä kaipaa tästä lomaa, tämä on nyt minun elämääni.

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme