Mainos
Mainos

Essayahin mielestä soten auki repimiseen ei ole varaa seuraavalla vaalikaudella

Kristillisdemokraattien puheenjohtajan Sari Essayahin mielestä Suomella ei ole varaa siihen, että sote-uudistusta lähdetään repimään auki seuraavalla vaalikaudella. 

– Ihan oikeasti, eivät kansalaiset jaksa, jos nyt ei saada aikaiseksi yli vaalikausien kantavaa sote-uudistusta, Essayah sanoo. 

Vaikka uudistus on siirtämässä sote-palvelut pois kuntien vastuulta, Essayahin mielestä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksesta pitää keskustella kuntavaalien yhteydessä. Essayah sanoo STT:n kuntavaalihaastattelussa, että sote-uudistus pitäisi valmistella laajemmin parlamentaarisesti, mitä tähän mennessä on tehty. 

– Olemme kaikki oppositiopuolueet vedonneet hallitukseen, että pääsisimme oikeasti mukaan sote-valmisteluun. On vähän pelottava tunne, onko maan hallitus selkeästi ymmärtänyt, mihin hallituksen linjaukset ovat viemässä, Essayah sanoo. 

Hänen mukaan tällä hetkellä parlamentaarinen sote-uudistuksen seurantaryhmä vain "seurailee, mitä hallitus milloinkin saa päähänsä". 

Lisää vaaliliittoja? 

Toteutuessaan sote-uudistus lohkaisee pois ison siivun kuntien rahankäytöstä ja päätöksenteosta. Essayah muistuttaa, että kuntien päätettäväksi on jäämässä edelleen kuntien elinvoimaisuuden kannalta keskeisiä asioita. Lisäksi tulevaa valtuustokautta värittää sote-uudistuksen siirtymäaika. 

– Olen sanonut monille rekrytointitilaisuuksissa, että jos joskus olet miettinyt, kannattaisiko lähteä kuntapolitiikkaan mukaan, niin nyt on sellaiset neljä vuotta, että kannattaa lähteä, Essayah sanoo. 

Hänen mukaansa kristillisdemokraattien tavoitteena kevään kuntavaaleissa on tehdä kaikkien aikojen paras kuntavaalitulos. Toistaiseksi paras tulos on vuodelta 2008, jolloin kannatus oli 4,2 prosenttia. 

Vaikeuskerrointa paikkametsästykseen pienelle puolueelle tuo valtuustopaikkojen vähentyminen. 

Uusi kuntalaki antoi kunnille mahdollisuuden päättää valtuuston koosta aiempaa joustavammin. Kuntaliiton mukaan tulevalle valtuustokaudelle valitaan yhteensä 8999 valtuutettua. Valtuutettujen määrä vähenee kaikkiaan 675:lla eli seitsemän prosenttia. 

Essayahin mukaan esiin nousee kunnallisen demokratian toteutuminen. Hänen mielestään vaaliliittojen tekemistä laajemmin pitää pohtia, jotta puolueiden yksinkertaiset enemmistöt eivät yleisty valtuustoissa. 

Kuntien lukumäärä ei relevantti kysymys 

Väestöennusteiden perusteella kaupungistuminen on etenemässä vauhdilla. Essayah ei kuitenkaan halua lähteä ennakoimaan, kuinka paljon kuntia on kymmenen vuoden päästä. 

Hänen mukaansa kuntien tehtävät tulevat niin radikaalisti muuttumaan, että tämän jälkeen kuntien lukumäärä ei ole enää niin relevantti kysymys. 

– Jos sote-uudistus, erittäin suurella jossilla, onnistuisi, niin en usko, että kunnilla on mikään ongelma hoitaa varhaiskasvatuksen ja koulutuksen tyyppisiä asioita. 

Hänen mukaansa mikään organisaatio ei voi kuitenkaan olla ottamatta huomioon tulevaisuuden ajattelussaan kaupungistumista. 

– Työpaikkojen sijoittuminen hyvin pitkälle määrittää kuntakenttää ja kuntien määrääkin tulevaisuudessa. 

Essayahin mukaan riskinä on, että taloutensa kanssa ahtaalle joutuvat kunnat päätyvät jatkossa verottamaan "hillittömästi" kiinteistöjä, kun muita konsteja talouden paikkaamiseen ei jää. 

– Eivät ihmiset voi sitä omaa mökkiään viedä pois sieltä kunnasta.   

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme