Mainos
Mainos

EU-ohjelmien työllisyysvaikutuksia hankala arvioida

Suomi on hallinnoinut EU:n tukemia rakennerahasto-ohjelmia oikein ja EU-säädösten mukaisesti. Työllisyyttä ja aluekehitystä edistäviin ohjelmiin on käytetty EU-rahaa ja kotimaista rahoitusta useiden miljardien eurojen edestä.

Valtiontalouden tarkastusviraston selvityksessä ilmeni kuitenkin, että ohjelmien työllisyysvaikutuksia ei ole aina pystytty täysin selvittämään. Tähän yritetään saada parannusta meneillään olevalla rahoituskaudella, joka alkoi viime vuonna.

Virasto osallistui viidentoista EU-maan yhteistarkastukseen. Suomessa tutkittiin Euroopan sosiaalirahaston alaisuuteen kuuluvia ohjelmia.

Rakennerahasto-ohjelmiin käytettiin vuonna 2006 päättyneellä ohjelmakaudella kaikkiaan 8,9 miljardia euroa, josta julkisia varoja oli 5,2 miljardia. Kuluvalla kaudella käytetään julkisia varoja 3,5 miljardia euroa.

Kuluvalla ohjelmakaudella työllisyysvaikutuksia pyritään selvittämään paremmin, mutta tulokset näyttävät viivästyvän, koska uuden seurantajärjestelmän käyttöönotto on viivästynyt.

Uuden rahoituskauden ohjelmat alkoivat ylipäätään myöhässä, sillä vuonna 2007 alkaneen ohjelmakauden tukihaut saatiin aloitettua vasta saman vuoden joulukuussa.

Viraston mielestä seurantaa voisi vielä tehostaa. Tavoitteiden toteutumista tulisi kuvata ministeriöiden toimintakertomuksissa, ja valtion tilinpäätöskertomuksessa olisi raportoitava tuloksista koko ohjelmakaudella.

Raportissa selvitettiin, olisiko rakennehankkeita toteutettu ilman EU-rahoitusta. Kävi ilmi, että todennäköisesti suuri osa olisi jäänyt tekemättä. EU-rahoitusta saaneet hankkeet olivat usein suuria ja pitkäkestoisia kehittämishankkeita, joita ei kansallisin voimin olisi saatu tehtyä. EU-hankkeet ovat näin ollen täydentäneet kansallisia toimia.

(MTV3-STT)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme