Mainos
Mainos

EU-parlamentilta ymmärtämystä pohjoiselle

EU:n parlamentti asettui torstaina tukemaan erityisen pohjoisen ulottuvuuden luomista unionin politiikalle. Parlamentti hyväksyi Luxemburgin huippukokousten tuloksia koskevaan päätöslauselmaansa lisäyksen, jossa pidetään myönteisenä komissiolta pyydettyä kertomusta pohjoisesta ulottuvuudesta.

Lisäyksen esittäneen Riitta Myllerin (sd.) mielestä päätös velvoittaa parlamenttia ottamaan tosissaan pohjoisen ulottuvuuden. Hänen mukaansa maininta piti tuoda täysistuntoon muutosesityksenä, koska parlamentin ryhmien välisissä neuvotteluissa ainoastaan sosiaalidemokraatit ajoivat sitä aktiivisesti.

Pohjoisen ulottuvuuden mainitseminen oli yksi Suomen tavoitteista Luxemburgin joulukuun huippukokouksessa. Huippukokouksen päätöslauselmissa todettiin Suomen vaatimuksesta myös, että maataloutta on voitava harjoittaa myös alueilla, joilla on erityisongelmia.

Parlamentin kannanotossa ei puhuta erikseen maataloudesta, sillä ryhmät neuvotteluissaan karsivat osan esityksistä. Konservatiiviryhmän alkuperäisessä esityksessä maatalouden erityisongelmat otettiin huomioon.

Laajentumistapa sai tukea

Parlamentti asettui myös tukemaan huippukokouksen laajentumispäätöstä, vaikka alunperin parlamentissa oli haluja neuvottelujen aloittamiseksi kaikkien hakijamaiden kanssa yhtä aikaa. Nyt parlamentti toteaa olevansa samaa mieltä EU:n valtion- ja hallitustenpäämiesten kanssa siitä, mitkä maat ovat saavuttaneet eniten kehitystä jäsenyysehtojen täyttämisessä, ja vaatii tiiviiden neuvottelujen aloittamista niiden kanssa.

Parlamentin mielestä neuvottelujen marssijärjestys ei saa kuitenkaan merkitä automaattisesti sitä, että eri hakijavaltioiden kanssa käytävät neuvottelut saataisiin päätökseen samanaikaisesti. Euroalueen valtionvarainministerien keskinäisen yhteydenpidon tarpeen tunnustaminen on parlamentin mielestä myönteistä, koska yleiseen etuun liittyvistä asioista keskustelevat kaikkien jäsenmaiden ministerit.

Sen sijaan parlamentti oli huolissaan valtiovarainministerien Ecofin-neuvoston kokoontumisesta vain ministerin ja yhden virkamiehen supistetussa kokoonpanossa.

Budjetissa tilaa laajentumiselle

EU:n parlamentti hyväksyi torstaina unionin ensi vuoden budjetin, jonka menojen loppusumma on 83,5 miljardia ecua eli runsaat 500 miljardia markkaa. Budjetin varaukset ovat kaikkiaan 91 miljardia ecua. Ero syntyy lähinnä rakennerahastojen käyttöön varatuista rahoista.

Suomen kansantalouden kokoinen budjetti rahoitetaan jäsenmaiden maksuilla, joiden katto on 1,26 prosenttia EU-alueen bruttokansantuotteesta. Nyt hyväksyttyyn budjettiin tarvitaan 1,14 prosenttia bruttokansantuotteesta. Budjettikomissaari Erkki Liikasen aikomuksena on kasvattaa eroa tiukalla budjettilinjalla, jotta aikanaan EU:n laajentuessa on varaa kasvattaa jäsenmaksua laajentamisen rahoittamiseksi.

EU:n budjetista liki puolet eli 40,4 miljardia ecua menee maataloustukeen. Rakennepolitiikkaan voidaan käyttää varauksineen 33,4 miljardia ecua. Itä-Euroopan ja Venäjän tuki on vajaat 2 miljardia ecua. EU:n hallinto kuluttaa 4,3 miljardia ecua. Budjettiin sisältyy 550 miljoonan ecun leikkaus maatalousmenoihin. Leikkausta perusteltiin maailmanmarkkinahintojen muutoksella.

Kansalaisjärjestöjen kehitysavulle tukea

Parlamentti hyväksyi torstaina Pertti Paasion (sd.) valmisteleman mietinnön ministerineuvoston kannasta, jolla luodaan laillinen pohja kehitysyhteistyötä tekevien kansalaisjärjestöjen EU-tuelle. Jatkossa järjestöt voivat vedota lain määrittelemiin oikeuksiin.

Paasio on jatkanut parlamentissa Saara-Maria Paakkisen (sd.) alullepanemaa hanketta. Paasio sanoi täysistunnossa keskiviikkoiltana, että myös valtiovarainministerien ja pääministerien olisi ryhdyttävä puhumaan kehitysyhteistyöstä omissa kokouksissaan. Vasta silloin Euroopan vastuu maailman kehityksestä saisi riittävän konkreettisen sisällön.
(STT)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme