Mainos
Mainos

Ex-poliisiylijohtaja arvioi kolumnissaan: Näistä syistä Suomen poliisi onnistuu tehtävissään paremmin kuin muut

On tunnettu tosiasia, että sisäisen turvallisuuden turvallisuusympäristö on muuttunut nopeasti huonompaan suuntaan, kirjoittaa kolumnissaan entinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero. Suomessa tilanne on silti vielä kohtuullisesti hallinnassa.

On kyberuhat, järjestäytynyt rikollisuus, laiton maahanmuutto, terrorismi.

Tämä kehitys on pääosin kansainvälistä. Ei ole ollut mahdollista enää pitkään aikaan katsoa asioita vain Suomen kannalta. Lähinnä Suomea kehitys on mennyt selkeästi huonompaa suuntaan Ruotsissa, jossa on pidetty viime aikoina kriisikokouksia, joissa ovat olleet mukana sekä poliitikot että viranomaiset.

Meillä tilanne on vielä kohtuullisesti hallinnassa, vaikka merkkejä toiseen suuntaan on nähtävissä muun muassa alueellisen eriarvoisuuden lisääntymisenä.  Miksi meillä tilanne on vielä hallinnassa, ehkä paremmin kuin monessa muussa maassa?

Suomen poliisi loisti kansainvälisessä valokeilassa

Viimeisin esimerkki hyvin hoidetusta poliisityöstä on presidenttien Trump ja Putin kokouksen turvajärjestelyt tämän viikon alussa. Hienoa, että kaikki onnistui.

Onnistumisen edellytyksinä oli muun muassa se, että poliiseja ja muitakin komennettiin Helsinkiin joka puolelta Suomea. Määriä ei ole julkaistu, eikä pidäkään julkaista.

Vaikeuskerrointa lisäsi se, että kokous ilmoitettiin varsin myöhään ja sijoittui pahimpaan lomakauteen. On myös niin, että ulkomaisia turvallisuushenkilöitä tulee tällaisissä tapahtumissa suuria määrin Suomeen, mikä tietenkin parantaa kokonaisturvallisuusjärjestelyjen onnistumista. Selviytymistä helpotti se, että mielenosoitukset olivat varsin rauhallisia. Näin ei aina ole.

Toinen merkittävä syy on hyvä viranomaisyhteistyö, joka tämän tyyppisissä tilanteissa onnistuu aina Suomessa hyvin. En tiedä maata, jossa kokonaisturvallisuuden tämä alue, eli laaja viranomaisyhteistyö, toimisi paremmin kuin Suomessa.

Komennus Helsinkiin jättää aukkoja muualle

Se, että poliisit komennetaan Helsinkiin, jättää aukkoja muualle. Normaalit tehtävät hoituvat kohtuullisesti, mutta jos samaan aikaan tapahtuisi jotain todella vakavaa jossakin muualla, Suomessa olisimme ongelmissa. Se johtuu siitä, että kokonaisresurssit nykypäivän poliisitehtävien hyvään hoitamiseen on selkeästi liian pienet.

Yksittäiset, ajallisesti lyhyet tapahtumat kyetään hoitamaan, mutta jos tapahtumat kestäisivät kauan tai samanaikaisia tapahtumia olisi useita, ei mahdollisuuksia menestymiseen olisi. 

Poliisiin luotetaan

Toukokuun alussa julistettiin poliisibarometri 2018. Siinä todennettiin jälleen, kuinka suuri enemmistä luottaa poliisiin. 95 prosenttia haastatelluista luotti poliisiin erittäin paljon tai melko paljon.

Se on pysynyt samalla korkealla tasolla ihan riippumatta siitä, mitä epäilyjä poliisiin on vuosien mittaan kohdistunut. Selkeästi näyttä siltä, että luottamuksen mittaa se jokapäiväinen hyvä työ, jota kentällä tehdään joka päivä ja joka yö, ja myös tähän työhön liittyvät rakenteet ovat kunnossa. Tämä luottamus on suomalaisen poliisin elinehto tällä resurssitasolla. Se tarkoittaa myös sitä, että poliisia autetaan monin tavoin, kun siihen kerran luotetaan.

Yksi onnistumisen kulmakivi on poliisikoulutus. Se kestää vajaat kolme vuotta ja on laadultaan Euroopan huipputasoa, ja varmasti myös koko maailman.

Näihin asioihin kiinnitettävä huomiota

Jos ajatella näitä onnistumisen kulmakiviä, on syytä arvioida niiden pysymistä tulevaisuudessa. Kuten olen monesti todennut tällä resurssimäärällä ja samanaikaisella toimintaympäristön muutoksella ei ole tasapainoa. Se tulisi nopeasti korjata.

Luottamus voi heiketä, mutta tuskin nopeasti. Pienikin notkahdus kuitenkin heijastuisi myös poliisin tuloksiin.

Koulutuksen kulmakivi on hyvät hakijat. Nyt niitä vielä on, mutta kun kilpailu työvoimasta kiihtyy, tilanne voi nopeasti muuttua.

Yksi menestystekijä pienellä maalla on kansainvälinen yhteistyö. Se on Suomessa korkealla tasolla, suomalaista poliisia arvostetaan kansainvälisesti todella korkealle. Tällä yhteistyöllä saadaan monia menestyksiä joka vuosi. Yhteistyö on erityisesti lähinaapureiden kanssa jokapäiväistä itsestäänselvyyttä. Sekään ei tulevaisuudessa kuitenkaan riitä, koska ongelmat ovat kansainvälisiä. Kansainvälistä yhteistyötä on selkeästi lisättävä.

Jos halutaan, että poliisi menestyy Suomessa jatkossa kohtuullisesti, on tehtävä monia toimenpiteitä. Meillä ei ole vieläkään poliittisesti hyväksyttyä strategiaa siitä, minkälaista toiminnan tasoa poliisilta halutaan, mitä tehtäviä poliisi tekee tulevaisuudessa ja millaisia resursseja se vaatii.

 Kirjoittaja on entinen poliisiylijohtaja. Hän on yksi neljästä uudesta rikos- ja oikeuskolumnistista MTV.fi:ssä. Muut kirjoittajat ovat käräjätuomari Petra Spring, entinen rikosylikomisario Juha Rautaheimo sekä vakuutusetsivä Christian Rönnbacka.

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme