Mainos
Mainos

Fribergeille syntyivät jo kolmannet kaksoset – suurperheessä tarvitaan ruokapöytäkin erikoistilauksena, huvipuistoreissu tulisi liian kalliiksi

Fribergien perheessä Uudessakaupungissa vipeltää komea poikakuoro. Vuosikymmenen alusta lähtien Jennan ja Henrin katras on täydentynyt veljesmittaan seitsemän – näistä seitsemästä veljeksestä löytyvät peräti kolmet kaksoset.

Viimeisimmät tulokkaat saapuivat maailmaan marraskuun lopulla.

– Marraskuun 27. päivä, lausuu onnellisen perheen isä Henri Friberg.

Marraspojat "Tiku ja Taku" olivat vanhempiensa kuudes ja seitsemäs lapsi. Kaksosina he olivat nuorille vanhemmilleen jo kolmannet.

– Kaikki ovat poikia, pirtsakoita tapauksia, vilinää ja vilskettä riittää, isä myhäilee.

Kymmenessä vuodessa tapahtunut paljon

Jenna ja Henri Friberg tapasivat toisensa yhteisten kavereiden tupaantuliaisissa kymmenen vuotta sitten. Pari oli tiennyt toisensa jo entuudestaan, mutta eivät tunteneet. Melko nopeasti kävi ilmi, että oma valittu oli löytynyt. Ensimmäinen lapsi Rasmus syntyi 2010 ja häitä tanssittiin kesällä 2011.

– Kymmenessä vuodessa on paljon tapahtunut! tuumii Henri Friberg.

Toden totta. Viehko ihastus on kasvanut yhdeksän hengen suurperheeksi. Se ei kuitenkaan ollut nuoren parin välittömissä suunnitelmissa.

– Ei alun perin suurperhettä oltu suunniteltu, tuli ikään kuin automaattisesti. Kun lapsia tulee kaksi kerrallaan, niin nopeesti lapsiluku kasvaa, Henri summaa.

Perheenisä toimii tietoliikenneasentajana Vertekillä ja harrastaa vapaapalokuntaa sekä toimii Kalannin pallo -65:n juniorivalmentajana.

– Olen juniorivalmentajana vanhimman pojan Rasmuksen joukkueen ikäluokassa, Henri kertoo.

Jenna on ammatiltaan lähihoitaja, ja ollut viime vuodet äitiys- ja hoitovapaalla. Aviomiehen mukaan seitsikon äiti viihtyy paljon kotosalla ja nauttii muun muassa ompelemisesta. 

– Olemme yrittäneet kotona jakaa kaikki hommat, myös lastenhoidossa, isyyslomalla oleva Henri Friberg kertoo.

Kaksi vanhempaa ovat vielä hetken kotona, kunnes Henri palaa töihin. Fribergien mukaan esimerkiksi aamuisin Jenna hoitaa vauvat ja Henri viisi muuta lasta.

– Ensi vuonna tämä on Jennan kokopäiväinen homma, Henri pohtii.

Kaupunki on tarjonnut lastenhoitoapua perheneuvolasta, niin halutessa.  

Vauhdikkaita persoonia

Perheen esikoinen Rasmus on jo reipas ekaluokkalainen. Kuusi nuorempaa veljestä viettävät arkeaan kotossa.

– Rasmus ja Verneri, sekä Elmerikin ovat usein meneviä tapauksia. Lennistä ja Kasperista ei vielä oikein tiedä, mutta huomaa jo, että ovat keskenään erilaisia, Friberg tuumii.

Pienokaisilla on toisinaan vikkeliäkin liikkeitä ja vanhemmat saavat olla tarkkana. Nuorimmat isommat sisarukset ovat tulokkaita ainoastaan reilun vuoden vanhempia.

– Lenni ja Kasper aiheuttavat eniten tilanteita, koska eivät osaa vielä varoa. Toinen heistä on hieman mustasukkainenkin.

Pääosin pojat ovat kuitenkin innoissaan nuorimmista sisaruksista ja auttavatkin vanhempia innolla.

– Vanhemmat lapset ovat jo tottuneet, auttavat muun muassa vaippoja ja tuttipulloja hakien, isä kehaisee.

Kaksoset ovat kaikki syntyneet hieman ennenaikaisesti. Maailman ihmeisiin on ollut kiire, ja perheen onneksi ei sairastamaankaan ole juuri ennätetty.

– Perusterveitä lapsia. Kaikin puolin olleet suhteellisen terveenä, Henri kiittelee.

Suvuissa ei runsaasti kaksosia

Triplakaksoset eivät ole Suomessa lainkaan tavanomaisia. Fribergeillä onkin sattunut todellinen lapsionni, sillä suvuissakaan ei juuri kaksosia tavata.

– Äidin isä on kaksonen. Jennalla kaukaista sukua kaksosia, mutta ei lähisuvussa, kertoo Henri.

Kaksoset ovat perimältään identtisiä tai epäidenttisiä. Identtisten kaksosten mielletään syntyvän, kun yksi hedelmöittynyt munasolu jakautuu kahtia. Identtiset kaksoset ovat aina samaa sukupuolta ja heillä on samat geenit.

– Kahdet vanhemmat kaksoset, vuonna 2012 syntyneet Elmeri ja Verneri sekä 2016 syntyneet Lenni ja Kasper, ovat ilmeisesti identtisiä. Nyt olisi nähtävissä, että Tiku ja Taku eivät olisi identtisiä kaksosia keskenään, Henri kertoo.

Epäidenttiset kaksoset saavat alkunsa, kun samanaikaisesti hedelmöittyy kaksi munasolua. Heidän keskinäistä perimäänsä voisi siis verrata kehen tahansa sisaruksistaan.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan vieläkään ei   varmuudella tiedetä, miksi joillekin syntyy identtiset kaksoset.  Taipumus saada epäidenttisiä kaksosia taas on periytyvä ominaisuus, joka voi tulla isän tai äidin puolelta. Todennäköisyys saada epäidenttiset kaksoset lisääntyy myös muun muassa synnytyskertojen lisääntyessä.

Noin kolmannes kaksosista on identtisiä ja loput kaksi kolmasosaa epäidenttisiä.

Pikkubussi ja kolmimetrinen ruokapöytä

2010-luvun suurperhe vaatii myös muutamia erityisjärjestelyjä, vaikka Fribergit kokevatkin, ettei lapsiluku ole oikeastaan muuten vaikuttanut.

– Eilen Maskusta saapui kymmenen hengen ruokapöytä, se oli erikoistilaus, ei myydä valmiina missään.

Kolmimetrisen pöydän lisäksi auto vaihdettiin pikkubussiin.

– Taloamme on laajennettu jo ennen viimeisiä kaksosiakin, tällä hetkellä meillä on viisi makuuhuonetta.

Asioita on tilajärjestelyjenkin näkökulmasta pohdittu tarkkaan jo ennalta. Henri kertoo, miten kaksoset haluavat asuttaa samaa huonetta.

– Kun nämä nuorimmat ovat kymmenvuotiaita, Rasmus on jo miltei täysikäinen, hän pohtii.

Yökyläilyt ovat perheessä tällä hetkellä haaveita, mahdollisuus voisi olla ripotellen lapsia muutamille eri läheisille.

– Äitini on ottanut viisi lasta kerralla hoitoon, Henri kiittelee ja naurahtaa, että seitsemän kanssa saattaisi jo olla kädet liian täynnä.

Tulevaisuudessa enemmän omaa aikaa

Tiedusteluihin kasvavasta perheestä, vastaus on yksiselitteinen, mutta lämmin.

– Ei ole tulossa lisää. Muuten joutuisi linja-autokortin hommaamaan, Henri virnuilee.

Vakavoituen hän pohtii myös eriarvoisuutta vanhemmille myönnettävissä vapaissa.

– Äiti saa kaksosista 60 päivää enemmän äitiysvapaata. Isyysvapaata ei saa yhtään lisää, lapsiluku ei vaikuta päiviin.

Kelan mukaan vanhempainrahaa maksetaan monikkoperheille jokaisesta lapsesta 60 arkipäivää pidempään toisesta lapsesta alkaen. Lisäpäivät voi käyttää siten, että vanhempainrahaa maksetaan pidempään tai siten, että molemmat vanhemmat ovat yhtä aikaa kotona hoitamassa lapsia.

Arjessa Fribergiä pohdituttavat kertaantuvat menot.

– Esimerkisi perheliput ovat aina mitoitettu neljälle, 2+2. Päivä huvipuistossakin maksaa satoja euroja. Sillä tavalla ei voi oikein mihinkään lähteä.

Suurperheen auvo kuitenkin kuittaa murheet talousasioista. Myös tulevaisuus vaikuttaa Henrin mukaan valoisalta.

– Riippuu tietysti miten pojilla koulussa menee. Muuten vois kuvitella, että helpompaa kun molemmat ovat töissä. Tulisi Jennallekin omaa aikaa, Henri huolehtii ja kertoo, että hänen oma aikansa on tällä hetkellä juuri töissä.

– Opettajille se on varmaan mielenkiintoista ja voisi kuvitella miten identtiset kaksoset tekevät jäyniä muille, Henri kertoo hymyä äänessään.

Joulu omassa kodissa

Yhdeksikkö virittäytyy joulun tunnelmaan ensimmäistä kertaa omassa kodissaan.

– Ensimmäinen vuosi ollaan nyt kotona, aina oltu jommankumman vanhemmilla. Tehdään itse myös jouluruoat. Luvassa on erilainen joulu, Henri Friberg miettii.

Paitsi oman kodin lämpö, vaikuttivat valintaan myös logistiset seikat.

– Katraan kanssa menee aikaa, jo puoli tuntia auton pakkaamiseen. Ja jos pukki vaikka tuo jotain, peräkärryt tarvittaisiin lahjoille.

Isovanhemmat vierailevat Fribergeillä joulunpyhinä, osa varmaankin jo aattona.

– Onhan se mukavampi kotona olla, kuin että illalla pitäisi pakata lahjat ja lähteä, Henri tuumaa.

Rauhallisia puolisoiden hetkiä etsitään myös arjen keskellä. Kiireinen lapsiperhepyöritys hellittää iltaisin, kun talo hiljenee. On aika kahden.

– Kahdenkeskinen aika on lasten nukkumaanmenon jälkeen, Henri Friberg sanoo.

Juttua muokattu 28.12. klo 9.45: lisätty tieto, miten Kela maksaa vanhempainrahaa monikkoperheille.

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme