Mainos
Mainos

Grahn-Laasonen: Eroon jatko-opintojen tulpasta ja umpiperistä

Suomen on päästävä eroon jatko-opintojen tulpasta, joka on jo heikentänyt koulutustasoa, painottaa opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) Lisäksi hänen mukaansa on vältettävä umpiperät eli tilanteet, joissa nuoren varhain tekemät valinnat sulkevat väylät korkeakouluopintoihin.

Jotta tämä onnistuu, Suomessa tulisi päästä korkeakouluun myös ammattikoulututkinnosta annettavilla pisteillä, ehdottaa opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä. Keskiviikkona Grahn-Laasoselle luovutettu raportti esittää, että sekä ylioppilastutkinnosta että ammatillisesta perustutkinnosta olisi hyötyä valinnoissa.

Nykyisin vain ylioppilastutkinto tuo pisteitä korkeakouluun pyrkijälle.

Ehdotuksen mukaan riittävän hyvällä ammattikoulun todistuksella voisi päästä suoraan korkeakouluun. Lisäksi niin ylioppilaat kuin ammattikoulun käyneetkin voisivat osallistua valintakokeisiin.

Entistä suurempi osa jatko-opiskelijoista valittaisiin suoraan todistuksilla. Erillisiä kiintiöitä ei ammatillisen tutkinnon tehneille esityksen mukaan korkeakouluihin tarvita.

Jatko-opintojen tulppaa on määrä irrottaa myös muuttamalla valintakokeet mittaamaan soveltuvuutta ja motivaatiota.

– Opetusministeriö on jo sopinut korkeakoulujen kanssa, että ne luopuvat pitkäkestoista valmistautumista vaativista pääsykokeista, Grahn-Laasonen sanoo.

Voiko arvosanoihin luottaa?

Ongelmana ammattikoulujen todistuksissa on nähty se, että niiden arvosanat eivät perustu ylioppilastutkinnon tavoin valtakunnalliseen, yhdenmukaiseen arviointiin.

– Jotta vahvempaan yhteismitallisuuteen päästään, olisi mielestäni hyvä siirtyä ammattikouluissa viisiportaiseen arviointiasteikkoon, kuten työryhmä tässä esittää, opetusministeri lisää. Nyt arvosanat annetaan asteikolla 1–3.

Myös työryhmän mukaan on tärkeää varmistaa arvioinnin yhteneväisyys.

– Katsoimme, että ammattikoulujen todistukset ovat jo nyt riittävän yhdenmukaisia (jatko-opintojen opiskelijavalintaan). On hyvä muistaa, että lukiotutkinnotkin sisältävät aika paljon valinnaisuutta, lisää työryhmän varapuheenjohtaja, opetusneuvos Seija Rasku.

Rasku myöntää, että ammattikoulujen tutkinnoissa aiempina vuosina tehdyt muutokset tuovat päänvaivaa.

– On iso haaste, miten eri vuosina tehdyt tutkinnot suhteutetaan toisiinsa.

"Valintakokeet säilytettävä"

Suomen ylioppilaskuntien liiton SYL:n puheenjohtaja Riina Lumme painottaa, että valintakokeet pitää säilyttää korkeakoulujen opiskelijavalinnassa myös vastedes. Hänen mukaansa kuulostaa "hieman erikoiselta", että ammattikoulun tutkintotodistus voisi avata suoraan tien korkeakouluun.

– Yo-tutkinnon ja ammatillisten perustutkintojen sisällöt poikkeavat toisistaan aika paljon, Lumme sanoo.

Suomen ammattiin opiskelevien liitto Sakki pitää nyt tulleita esityksiä tervetulleina.

– Tässä palattaisiin aiempaan, tasa-arvoiseen järjestelmään, jossa myös ammatillinen tutkinto olisi hyödyksi pyrittäessä korkeakouluun, sanoo Sakki ry:n puheenjohtaja Jasmina Khabbal.

Hän kiittää ajatusta todistusten arviointiasteikon laajentamisesta

– Ammattikoulujen kolmiportainen arvostelu ei ole riittävä.

Khabbal on Lumpeen kanssa samaa mieltä siitä, että valintakokeet pitää säilyttää yhtenä porttina korkeakouluopintoihin.

– Ammatillisessa koulutuksessa on myös paljon aikuisopiskelijoita. Valintakokeet takaavat, että hekin voivat hakea jatko-opintoihin myös myöhemmin.

Sekä Lumme että Khabbal kannattavat myös sitä, että pääsykokeita muutetaan mittamaan enemmän soveltuvuutta ja motivaatiota. 

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme