Mainos
Mainos

Hallintovaliokunta vastustaa suurläänejä

Eduskunnan hallintovaliokunta vastustaa odotetusti hallituksen esitystä, joka merkitsisi läänien määrän vähentämistä viiteen. Valiokunta päätyi kielteiselle kannalle äänin 11-6. Hallituksen esityksen takana pysyi ainoastaan SDP:n valiokuntaryhmä ja yksi kokoomuksen kansanedustaja.

Sen sijaan valiokunta kannatti yksimielisesti alueellisten työvoima- ja elinkeinoviranomaisten kokoamista työvoima- ja elinkeinokeskuksiksi. Niitä tulisi valiokunnan mielestä perustaa viisitoista hallituksen kaavaileman kolmentoista keskuksen sijasta. Keskusta, kristilliset ja vasemmistoryhmän edustaja olisivat halunneet kirjata keskuksien perustamisen lakitekstiin. Enemmistö valiokunnasta oli kuitenkin äänin 11-6 sillä kannalla, että ne mainitaan vain perusteluissa.

Hallitus pyrkii kääntämään lakiesityksen alkuperäisille raiteilleen täysistuntokäsittelyssä, joka alkaa torstaina. Puhemiesneuvoston suunnitelmien mukaan läänilaki on tarkoitus viedä kahden käsittelyn läpi viimeistään lauantaina pidettävässä ylimääräisessä istunnossa. Välipäivänä kansanedustajat juhlivat Suomen itsenäisyyttä.

Lähes kaikki ryhmät erimielisiä

Eduskunnassa on tukkimiehen kirjanpidolla laskien saatu enemmistö laskijasta riippuen joko nykyisen lääninjaon tai viiden läänin taakse. Lähes kaikki ryhmät ovat hajaantuneet kysymyksessä, jossa ei noudateta perinteistä ryhmäkuria. SDP:n ja kokoomuksen ryhmässä on arvioitu kummassakin olevan parikymmentä läänien määrän karsimisen vastustajaa. Vasemmistoliiton ryhmässä vastustajat ovat niukassa vähemmistössä. Tilanne on suurin piirtein sama myös vihreiden riveissä.

Oppositiopuolueista kristilliset ja vasemmistoryhmä ovat nykyisen läänijaon kannalla, kuten myös lähes kaikki keskustan kansanedustajat. Toistaiseksi on epäselvää, muuttuvatko voimasuhteet kahden työvoima- ja elinkeinokeskuksen lisäämisen myötä.

Jos hallitus ja hallintoministeri Jouni Backman (sd.) saavat tahtonsa läpi, joutuu myös eduskunnan suuri valiokunta käsittelemään lain ennen sen sisällön lopullista hyväksymistä.

Turvallisuus vaatii läänien säilyttämistä

Hallintovaliokunnan enemmistö perusteli nykyisen läänijaon säilyttämistä sillä, että lääninhallituksilla on keskeinen merkitys alueensa turvallisuudesta vastaavana viranomaisena. Tätä tehtävää tulisi edelleen kehittää ja tehostaa. Suuronnettomuuksiin ja poikkeusoloihin varautuminen on valiokunnan mukaan tärkeää koko maassa. Erityisesti se korostuu itärajaa vastaan olevissa lääneissä, mutta myös niissä lääneissä, joissa on paljon läpikulkuliikennettä ja teollisuutta. Suurlääneissä ei näiden tehtävien hoitaminen olisi mahdollista, mietinnössä arvioidaan.

Valiokunta ei vakuuttunut myöskään hallituksen perusteluista, jotka koskivat lääninhallitusten työmäärän vähenemistä. Yhdentoista läänin säilyttämistä puollettiin lisäksi maakuntien identiteetin säilyttämisellä ja EU:n aluehallintoa korostavalla toiminnalla.
-Jos ne nykyiset läänit, joiden alue on sama kuin maakunnan, liitetään suurlääneihin, maakunnat menettävät tärkeän osan kokonaisuudestaan. Tämä murtaa myönteisen alueellisen kehityksen pohjaa antamatta mitään korvaavaa tilalle, mietinnössä sanotaan.

Viiden läänin kannattajien vastalauseessa katsotaan, etteivät lääninhallitusten tehtävät enää edellytä nykyistä läänijakoa. Tehokkaan ja taloudellisen hallinnon uskotaan olevan myös kansalaisten kannalta tärkeää. Nykyinen määrä lääninhallituksia on vähemmistöön jääneiden mukan perua ajalta, jolloin lääninhallitukset päättivät merkittävässä määrin kunnallisten tehtävien ja virkojen rahoituksesta sekä myös ohjauksesta ja valvonnasta.
(STT)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme