Mainos
Mainos

Hallituksen työllisyyspolitiikassa myös paljon hyvää – "Pelkän keppipolitiikan rinnalle tullut joitakin porkkanoita"

MTV Uutiset haastatteli viittätoista talousasiantuntijaa hallituksen työllisyyspolitiikasta. Kokonaisarvosana oli 6,75 eli 7-. Hallituksen toimista löytyi kuitenkin paljon hyvää, kuten kilpailukykysopimus, työttömien haastattelut sekä kauppojen aukioloaikojen liberalisointi. 

– Hallitus on pyrkinyt edistämään työllisyyttä monin keinoin. Niistä merkittävimpiä lienevät työmarkkinakeskusjärjestöjen solmiman kilpailukykysopimuksen mukaisen sosiaalivakuutusmaksumuutosten edellyttämät lakimuutokset ja veronkevennykset, julkisen talouden sopeuttaminen sekä eräät työlainsäädäntömuutokset, kuten takaisinottovelvollisuuden ja koeajan tarkistaminen, listaa Elinkeinoelämän keskusliiton pääekonomisti Jussi Mustonen

EK:ssa kiitellään hallitusta myös "sosiaaliturvan kannustavuuden parantamisesta".

– Näitä ovat työttömyysturvan leikkaukset, vuorotteluvapaan ehtojen tiukennus ja päivähoitomaksujen alennus, Mustonen jatkaa.

Etlan johtaja Vesa Vihriälä löytää paljon hyvää hallituksen toimenpiteistä.

– Hallitus on saanut läpi sen viestin, että kustannuskilpailukyvyn parantaminen on työllisyyden parantamisen ehto. Kilpailukykysopimus on tuonut parannusta kustannuskilpailukykyyn. Työttömyysturvan kestoa on lyhennetty. Takaisinottovelvollisuutta on lyhennetty ja työntekijöiden koeaikaa pidennetty, Vihriälä luettelee.

Työttömien haastattelut keräävät kiitosta

– Työttömien säännölliset haastattelut ovat tervetullut askel kohti pohjoismaista aktiivista työvoimapolitiikkaa. Haastatteluiden laadun turvaamiseen varatut 25 miljoonan euron lisämääräraha on askel oikeaan suuntaan, arvioi SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta.

– Hallitus on lisännyt työnhakijoiden haastatteluiden tiheyttä ja työllistymissuunnitelmien päivitystä kolmen kuukauden välein tapahtuvaksi ja se pyrkii lisäämään kasvokkain tapahtuvia tapaamisia. Hallitus on lisäämässä palkkatuen määrärahoja vaikeasti työllistettävien tilanteen helpottamiseksi siten, että työttömyysturvaa voi käyttää palkkatukena. Hallituksen politiikassa voi hyvällä tahdolla nähdä kehitystä, missä pelkän keppipolitiikan rinnalle on tullut myös joitakin porkkanoita, arvioi Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnas.

– Paljon on ollut yritystä. Esimerkiksi työttömyysturvalla opiskelua on laajennettu ja työttömyysturvan omavastuu on purkanut kannustinongelmaa. Lisäksi työttömien haastattelut, vaikkakin aliresurssoituna, on oikeansuuntainen toimenpide, listaa STTK:n pääekonomisti Ralf Sund.

– Työvoimapalvelujen tarjontaa on pyritty laajentamaan ottamalla mukaan yksityisiä palveluntarjoajia. Henkilökohtaisen ohjauksella ja neuvonnalla on keskeinen rooli uudelleentyöllistämisen edistämisessä. Henkilökohtaiset haastattelut voivat olla tehokas väline tähän, kommentoi Akavan pääekonomisti Eugen Koev

– Periaatteessa on haluttu tukea paikallista yrittäjyyttä ja kokeiluja, pohtii Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio.

Mallia Tanskasta

Yrittäjät kehuu aktivointia.

– Hyvää on ollut viimeinkin aktivointitoimenpiteiden aloittaminen, Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen kehuu. 

– Työllisyysasteen nostotavoite sekä ajatus kokeiluiden toteuttamisesta vaikutusten selvittämiseksi ovat hyviä asioita, kertoo VATT:n johtava tutkija Kari Hämäläinen

Professori Kanniainen kehuu hallitusta vilkuilusta Tanskan suuntaan.

– Hallituksen kaavailemat lisätoimenpiteet, joilla ihmisiä pusketaan työpaikkojen hakemiseen, ovat saaneet osakseen runsaasti kritiikkiä. Kysymyksessä on kuitenkin se keinovalikoima, joilla Tanska onnistui työmarkkinapolitiikassaan. Kun työttömänä eläminen on tehty hankalaksi ja yhteiskunnan maksama tuki vaatimattomaksi, työpaikan hakemisen tehostaminen nousee houkuttelevaksi, analysoi Helsingin yliopiston kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen.

– Hallitus alentaa varhaiskasvatuksen maksuja, mikä tukee erityisesti naisten työhön osallistumista, lisää Ilmakunnas.

Kiky toi kilpailukykyä

– Suurimpana yksittäisenä tekijänä on kilpailukykysopimus. Sen avulla on parannettu ihan todellisesti kustannuskilpailukykyä, muun muassa työn verokiilaa alentamalla, sanoo Veronmaksajien keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola.

– Hyvä, että työttömien palveluissa halutaan panostaa henkilökohtaiseen sparraamiseen. Kiky-sopimuksen aikaansaaminen oli onnistuminen hallitukselta ja työmarkkinajärjestöiltä, vaikka sitä kaikki tasapuolisesti parjaavatkin. Syksyn työmarkkinakierros näyttää, miten hyvin paikallisen sopimisen ja joustojen lisäämisessä edistytään ja otetaanko askelia niin kutsutun Suomen mallin suuntaan, kertoo työeläkeyhtiö Varman pääekonomisti Katja Bjerstedt.

Nordeassa korostetaan kasvua.

– Kasvu on parasta työllisyyspolitiikkaa, joten kilpailukykysopimus ja muut pienet uudistukset, jotka ovat auttaneet talouskasvua, ovat hallituksen onnistumisia. Työtulovähennys on hyvä, koska se lisää Suomessa vähäistä osa-aikatyötä, sanoo Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju.

Myös muissa pankkiyrityksissä muistutetaan kiky-sopimuksesta.

– Hallitus sai aikaan kilpailukykysopimuksen, jonka vaikutus kasvulle ja työllisyydelle on myönteinen. Myös rakenneuudistukset, kuten kaupan aukioloajat, ovat myönteistä työllisyyden näkymille. Talouspolitiikan yleisviritys on ollut sopiva, kehuu OP-Pohjolan Reijo Heiskanen.

– Kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen, kilpailukykysopimus ja ansiosidonnaisen keston rajoittaminen, listaa Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme