Mainos
Mainos

Hallitus hyväksyi Naturan

Suomen Natura-esitys sinetöitiin torstaina valtioneuvostossa. Ministeriryhmän hioman esityksen kiistakohdat sovittiin hallituksessa viime viikolla. Valtioneuvoston päätös lähetetään kuukauden valitusajan jälkeen EU:n komissioon, joka on perännyt Suomen ehdotusta pariin otteeseen.

Suomen listaan kuuluvat myös ne alueet, joista on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Listaa muutetaan, jos KHO:n päätökset sitä edellyttävät.

Suomen ehdotukseen Natura 2000 -verkostoksi kuuluu yhteensä 1 458 aluetta, joiden yhteispinta-ala on noin 4,8 miljoonaa hehtaaria. Maapinta-alan osuus tästä on noin 3,5 miljoonaa hehtaaria. Pääosa, noin 95 prosenttia Natura-alueista koostuu suojelun piirissä olevista alueista. Suojelun ulkopuolelta esitykseen on otettu yksityisomistuksessa olevia kohteita, joiden suojelua ei ole ympäristöministeriön mukaan riittävästi järjestetty kansallisin päätöksin.

Suomen vastuulla EU:ssa on pohjoisen havumetsävyöhykkeen luontotyyppien suojelu. Näitä ovat mm. järvien, jokien ja purojen luontotyypit, luonnonmetsät, keidassuot ja aapasuot. Eläinlajeista mm. saimaannorpan, harmaahylkeen, kotkan ja valkoselkätikan suojelun arvioidaan parantuvan Naturan ansiosta.

Hallitus sopi viime viikolla menettelystä, jolla pyritään turvaamaan korvausten saanti maanomistajille. Voimassa olevien lakien korvaussäännöksiä päätettiin tarkistaa, ja ympäristöministeriön mukaan hallitus pyrkii antamaan tarkistusesitykset eduskunnalle syysistuntokauden aikana.

Espoon kaupungin alueella olevat kohteet pudotettiin tässä vaiheessa pois Suomen Natura-esityksestä, koska kuulemista ei oltu järjestetty viime vuonna lain edellyttämällä tavalla. Ympäristöministeriön mukaan päätös näistä alueista tehdään myöhemmin.

Vaikutus rakentamiseen

Natura-alueen suojelu rajoittaa ympäristöministeriön mukaan sellaisia hankkeita, jotka heikentäisivät alueella olevia tärkeitä luontotyyppejä tai lajien elinympäristöjä. Ratkaisuun vaikuttaa se, minkä lain nojalla suojelu toteutetaan.

Jos suojelun toteutuskeinona on maa-aineslaki, metsälaki, rakennuslaki tai vesilaki, haja-asutusluonteinen rakentaminen on ympäristöministeriön mukaan mahdollista yleensä siten, ettei rakentaminen heikennä merkittävästi alueen luonnonarvoja. Jos toteutuskeinona on luonnonsuojelulaki, rakennuslupaa ei useimmissa tapauksissa myönnetä. Näissä tilanteissa haitta korvataan omistajalle luonnonsuojelulain korvausperiaatteiden mukaisesti.

Viljelijä voi jatkaa maatalouden harjoittamista Natura-alueella. Jos viljelijä menettää maatalouden ympäristöohjelman mukaisen ympäristötuen sen vuoksi, että alue sisältyy Natura-verkostoon, ympäristöhallinto maksaa tuen suuruisen korvauksen. Vuonna 2000 alkavassa ympäristöohjelmassa on ministeriön mukaan pyritty siihen, että Natura-verkostoon sisällytettävät pellot ja muut maatalousalueet pyritään asettamaan etusijalle, kun luonnon monimuotoisuutta koskevaa tukea jaetaan.

Joen tai puron sisällyttäminen Natura-verkostoon ei aiheuta rajoituksia maatalouden eikä metsätalouden harjoittamiseen valuma-alueella.

Metsien käyttö ja Natura

Luonnonsuojelulailla toteutettavilla Natura-alueilla metsien käsitelystä päätetään kunkin suojelualueen perustamisen yhteydessä. Metsiä voidaan yleensä hoitaa ja käyttää entiseen tapaan. Poikkeuksena ovat erityistä suojelua vaativien lajien elinympäristöt.

Metsälain nojalla toteutettavilla kohteilla turvataan etenkin avainbiotooppien eli erityisen tärkeiden elinympäristöjen säilyminen. Natura-alueista ei ministeriön mukaan aiheudu rajoituksia niiden ulkopuolella olevien metsien käytölle, koska sen ei katsota haittaavan Natura-alueen luontoarvoja.

Kalastus, kalakantojen hoito sekä metsästys voi yleensä jatkua entiseen tapaan Natura-verkostoon otetulla alueella. Kalastusrajoitukset liittyvät lintujen pesimäaikaan ja harmaahylkeen suojelemiseen.

Porotalouteen Natura-säännökset eivät tuo rajoituksia. Jokamiehenoikeuteen perustuva virkistyskäyttö voi jatkua Natura-alueella. Esimerkiksi saimaannorpan suojelun vuoksi veneilyä ja moottorikelkkailua saatetaan kuitenkin rajoittaa.

Turvetuotantoa ei yleensä sallita verkostoon kuuluvalla suoalueella. Natura-alueen viereisillä soilla turvetuotantoa voi harjoittaa. Tuulivoiman hyödyntämiselle ei ole estettä, ellei se heikennä Natura-alueen luonnonarvoja.

Koitelaisenkairan malmivarat etusijalle

Kiistellystä Koitelaisenkairasta valtioneuvosto totesi, että alueen malmivarojen tutkimismahdollisuudet turvataan jatkossakin. Alueella on merkittäviä kromi-, platina- ja nikkeli/kuparimalmiesiintymiä, joita on tutkittu 1970-luvulta lähtien.

Valtioneuvoston mukaan mahdollinen kaivostoiminta Koitelaisenkairan läheisyydessä olevan Keivitsan malmiesiintymällä voi toteutua siten, että Koitelaisenkairan luonnonarvot otetaan huomioon.

Kaivoksen perustaminen Natura-alueelle edellyttää yleensä valtioneuvoston päätöstä siitä, että hanke on toteutettava erittäin tärkeän yleisen edun vuoksi. Valtioneuvoston päätös pitää voimassa ne kaivoslain mukaiset valtausoikeudet ja perustetut kaivospiirit, jotka on myönnetty Natura-alueille ennen suojelupäätösten tekemistä.
(STT)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme