Mainos
Mainos

Harmaa talous laajentunut

Valtiovalta, työmarkkinajärjestöt ja elinkeinoelämä ryhtyvät kitkemään harmaata taloutta yhteisellä tiedotuskampanjalla, joka käynnistettiin virallisesti tänään Helsingin säätytalolla. Kampanjalla pyritään vaikuttamaan erityisesti kansalaisten harmaata taloutta koskeviin asenteisiin ja mielipiteisiin.

Harmaalla taloudella tarkoitetaan toimintaa, josta ei ole suoritettu lakisääteisiä veroja ja maksuja sen johdosta, että toiminta tapahtuu viranomaisilta salassa tai siitä on annettu väärää tai puutteellista tietoa.

Harmaan talouden selvitysryhmä arvioi harmaan talouden kokonaismääräksi noin 20 miljardia markkaa vuonna 1992. Yhteiskunnalle aiheutuvat suoranaiset tappiot harmaasta taloudesta saamatta jääneiden verojen ja maksujen sekä perusteettomien tukien muodossa olisivat siten vuositasolla noin 13 miljardia markkaa.

Työvoimaministeri Liisa Jaakonsaari (sd.) totesi harmaaseen talouteen ja pimeään työhön liittyvän monia väärinkäsityksiä ja vähättelyä. Hänen mukaansa harmaan talouden kitkeminen toisi monelle työttömälle töitä. On aika havahtua pimeän työn todellisuuteen, sanoi Jaakonsaari.
-Yli kymmenen miljardia markkaa on todella iso summa puuttumaan yhteisestä kukkarosta, jopa niin iso, ettei se välttämättä merkitse ihmisille mitään konkreettista. Siksi nyt alkavassa kampanjassa pyritään valottamaan pimeän työn todellisia vaikutuksia työn tekijälle, työn teettäjälle ja rehelliselle yrittäjälle, totesi Jaakonsaari.

Tiedotuskampanja perustuu valtioneuvoston helmikuussa hyväksymään talousrikollisuuden ja harmaan talouden vähentämiseen tähtäävään periaatepäätökseen. Kampanjan toteuttamisesta vastaavat työministeriö ja verohallitus.

Harmaa talous vuosikymmenen alun lukemissa

Harmaa talous näyttää verohallituksessa tehtyjen selvitysten mukaan olevan tänä päivänä suuruudeltaan samaa luokkaa kuin vuosikymmenen alussa. Tutkimukset viittaavat johtaja Markku Hirvosen mukaan kuitenkin siihen, että joillain aloilla pimeä talous on vuosikymmenen mittaan kasvanut taloudellisen toimeliaisuuden elpyessä.

Rakennusala on edelleen yksi harmaan talouden suurimmista alueista, vaikka rakentamisen vähentyminen on vaikuttanut myös harmaaseen talouteen. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan pimeä talous puolestaan näyttää kasvaneen puolta suuremmaksi kuin 1992.

Rakennusalan piilotalous vastaa edelleen vähintään 10-13 prosenttia rakentamisen tuottajahintaisesta arvonlisäyksestä. Tämä merkitsee määrällisesti 3-3,4 miljardin markan salattua tuloa laskennalliset sosiaalivakuutusmaksut mukaan lukien. Piilotyöllisyys nousisi 17 000-19 000 henkilötyövuoteen.

Majoitus- ja ravitsemisalalla harmaan talouden määrä on kasvanut puolitoistakertaiseksi vuoteen 1992 verrattuna. Alan tuottajahintaisesta arvonlisäyksestä harmaan talouden osuus vuonna 1994 oli 14 prosenttia. Se merkitsi määrällisesti vähintään 1,1 miljardia markkaa ja noin 9 000 henkilötyövuotta.

Liikenteen harmaa talous näyttää keskittyvän tieliikenteen tavarakuljetuksiin. Sen kokonaismäärä saattaa nousta 900 miljoonaan markkaan, mikä vastaan 8,7 prosenttia tavarakuljetuksen ja 2,4 prosenttia koko liikenteen arvonlisäyksestä.

Kaupan aloilla pimeän myynnin kokonaismäärä vaihtelee asiantuntija-arvioiden perusteella 1,6 miljardista 7,7 miljardiin markkaan. Erityisen suureksi piilotalous arvioidaan autojen ja kotitalouskoneiden korjaamotoiminnassa ja eräillä erikoistavarakaupan aloilla. Kaupan, liike-elämän palvelujen ja teollisuuden piilotalouden osuutta pyritään selvittämään.

Yksityisissä henkilöpalveluissa piilotalouden osuus on tutkimuksen mukaan merkittävä mm. opetus- ja koulutustoiminnassa, lasten päivähoidossa sekä parturi- ja kampaamotoiminnassa. Niiden suuruuksiksi vuonna 1994 arvioitiin yli 100 miljoonaa markkaa, 100-200 miljoonaa markkaa ja 400-500 miljoonaa markkaa.

Henkilöpalveluissa piilotalouden osuus saattaa eräillä toimialoilla ylittää 30 prosenttia toimialan koko arvonlisäyksestä. Arvioidut piilotalouden määrät ovat selvästi aiempia arvioita suuremmat.

Kotitalouksien saamien pimeiden vuokratulojen laskennallinen määrä saattoi nousta 300 miljoonaan markkaan vuonna 1994. Harmaan talouden määrää lisäävät yritysten ja yhteisöjen pimeät vuokratulot, joista ei toistaiseksi ole tietoja.
(STT)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme