Mainos
Mainos

Heikki Hursti tyrmää leipäjonojen uudistamisen ja pelkää jäävänsä kaupungin sanelun kohteeksi: "Uusi malli epäonnistui Vantaallakin"

Heikki Hursti tyrmää kättelyssä suunnitelmat ruoka-avun uudistamisesta pääkaupunkiseudulla, etenkin Helsingissä. Hursti sanoo odottavansa jännityksellä, mikä mahtaa olla uudistuksen tarkoitus.

Video: Vähävaraisten auttajana tunnettu Heikki Hursti kyynelehti omasta rahapulastaan Huomenta Suomessa tammikuussa.

Hursti haluaisi tehdä Helsingin kaupungin kanssa yhteistyötä, mutta ei haluaisi jatkossa alistua kaupungin saneluun siitä, miten ruoka-apu pitäisi järjestää. Hursti pelkää, että uudistukset voivat mennä pahasti pieleen.

– Ei se tule onnistumaan Helsingissä, eikä se ole onnistunut Vantaallakaan, Hursti lyttää.

Vantaan-mallissa on Hurstin mielestä epäonnistunut se, että Vantaalla yhteistä ruokailua ei pidetä ruokailuihin suunnitelluissa logistiikkatiloissa. Ruokaa on Hurstin mukaan tarjolla liian vähän ja Hursti kertookin, että vantaalaisia on siirtynyt hänen ruoka-apunsa piiriin Helsinkiin.

– Siellä logistiikkakeskuksessa syö nykyään henkilökunta, ja sieltä sitten viedään eri paikkoihin ruokatavaraa. Ruoka ei myöskään riitä läheskään kaikille tarvitsijoille, Hursti jatkaa.

"Vantaalaisia tulee jo Helsinkiin"

Hursti kertoo saaneensa juuri puhelun yhdestä vantaalaisesta ruoka-apua jakavasta paikasta.

– Heidän piti saada ruoka-avustusta tästä niin sanotusta yhteisestä pöydästä, jotta he voivat jakaa sitä eteenpäin avun tarvitsijoille. Heille oli tuotu yksi laatikollinen lihaeineksiä ja toinen laatikollinen hautakynttilöitä. Siinä oli siis aivan liian vähän ruokaa jaettavaksi, sillä eihän yksi laatikollinen riitä kuin kymmenelle ihmiselle. Ja mitä ne nälkäiset ihmiset hautakynttilöillä tekevät, Hursti ihmettelee.

Hursti kertookin, että vantaalaisia on tullut heille Helsinkiin.

– Osa on tullut hakemaan meiltä ruokaa, eivät kaikki tietenkään jaksa, mutta osa. Kaikilla ei tietenkään ole rahaa maksaa junamatkoja, mutta meillä on tehty haastatteluja, jotka ovat paljastaneet ihmisten tulevan Vantaalta, Hursti paljastaa.

Hurstin mukaan Helsingissä on valtavasti ruoka-apua hakevia ihmisiä, paljon enemmän kuin Vantaalla ja Espoossa. Yhteisöruokailujen järjestämiseksi Helsingissä paikkana pitäisi Hurstin mielestä olla vähintään Messukeskus.

– Jos he sitten saavat siellä kerran viikossa lämpimän aterian, niin ihmisillä on illalla jo nälkä.

Hursti näkee positiivisena asiana sen, jos Espoossa apua tarvitseville viedään ruokakassi kotiovelle jonotuksen sijaan.

"Jatkamme samalla systeemillä"

– Tehköön he miten haluavat. Se on hieno asia, että vihdoin Helsinkikin on herännyt auttamaan, Hursti iloitsee ja lisää, että toivottavasti apu ei ole vain lyhytaikaista.

– Me tullaan auttamaan aina ihan tällä samalla systeemillä. Me halutaan tietenkin kehittää tätä, mutta meille sopii toimia näin jakamalla ruokatarvikkeita, hän painottaa.

Hursti kertoo, että he ovat aikaistaneet ruoka-avun jakamista, joten hänen mukaansa jonot kadulla kestävät enimmillään noin 10 minuuttia aamulla. Hursti epäileekin, että kaupunki haluaa ruoka-avun uudistamisella enemmänkin lopettaa erilaisia ruokajakeluun erikoistuneita pieniä toimijoita.

– Kaupunki haluaa aloittaa jotakin uutta hienoa järjestelmää, joka ei sitten todennäköisesti toimi.

"Aktiivisuus voisi toimia työikäisillä"

Hursti näkee yhteisöllisyyden eri tavalla kuin virkamiehet, jotka ruoka-apua uudistavat.

– Sehän on yhteisöllisyyttä, että porukka saa olla jakamassa ja auttamassa ei paikoissa muita ihmisiä. Nämä ihmiset ovat kenties itse jonottaneet ruoka-apua jossain vaiheessa elämäänsä. Siellä on eläkeläisiä ja sairaseläkkeellä olevia ja nyt he saavat olla aktiivisessa toiminnassa mukana. Nyt, jos kaupunki lakkauttaa ja hajottaa ne niin miten näille ihmisille sitten käy.

Hurstin mielestä on käsittämätöntä, jos 80-vuotias ihminen patistetaan jatkossa ruoanlaittokurssille tai kalastuskurssille saadakseen ruoka-apua. Joillekin hän niin sanotun aktiivimallin kuitenkin hyväksyisi.

– Suhteellisen työkelpoisille ihmisille se voisi toimiakin ja heille voisi toki ainakin ehdottaa erilaisia kursseja, Hursti sanoo.

Hurstin ruoka-avustustoiminta saa Helsingin kaupungilta avustusta, jolla he pystyvät maksamaan esimerkiksi Helsinginkadulla sijaitsevan toimipisteensä vuokran ja sähkön.

Hurstin luotsaama toiminta saa tavarat lahjoituksina isoilta firmoilta ja vähittäiskaupoilta. Helsingin kadulla käy jokaiselle ruoka-avun jakokerralla arviolta 2700 ihmistä. Ruokaa jaetaan kahtena päivänä viikossa.

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme