Mainos
Mainos

Helsingissä pohditaan Itämeren alueen kehittämistä

Itämeren alueen kehittämistä ja sen rahoittamista mm. EU:n tuella pohditaan huomenna ja ylihuomenna Helsingissä järjestettävässä kokouksessa. EU:n komission hyväksymä Interreg II C -ohjelma tuo Itämeren alueen kehittämiseksi 285 miljoonan markan rahoituksen vuosina 1997-99.

Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Saksan tekemän aloitteen pohjalta syntyneellä ohjelmalla tuetaan ylikansallista aluesuunnittelua ja aluekehitystä Itämeren alueella. Ohjelmaan sisältyy mm. kaupunkijärjestelmän ja tasapainoisen asutusrakenteen edistäminen, liikenneyhteyksien parantaminen, energiaratkaisujen eteenpäin vieminen sekä rannikkoalueiden ja saarien käytön hyödyntäminen.

Ohjelma-alue kattaa koko Suomen ja osia Ruotsista, Tanskasta ja Saksasta. EU:n ulkopuolisia yhteistyöalueita ohjelmassa ovat Baltian maat sekä osia Norjasta, Puolasta, Venäjästä ja Valko-Venäjästä. EU:n osuus tuesta on 150 miljoonaa markkaa. Suomen osuudeksi kansallisesta julkisesta rahoitustarpeesta on arvioitu olevan noin 25 miljoonaa markkaa.

Suomi ollut hankkeen innokkaimpia ajajia

Vireillä on useita suomalaisvetoisia hankkeita, jotka liittyvät mm. laaja-alaisten kehitysvyöhykkeiden, kaupunkien välisen yhteistyön, liikenneyhteyksien, matkailun, rannikko- ja saaristoalueiden suunnittelun sekä yleensä aluesuunnittelujärjestelmien ja -metodien kehittämiseen. Hanke tukee osaltaan myös Suomen aloitetta EU:n pohjoisen ulottuvuuden kehittämiseksi, sillä EU:n varoja kanavoidaan nyt koko Itämeren alueen kehitystä ja yhteenkuuluvuutta vahvistavaan ohjelmaan. Ohjelman seurantakomitean puheenjohtajana toimii aluekehitysjohtaja Antti Uusi-Hakala sisäasiainministeriöstä. Myös yksi ohjelman kolmesta sihteeristä on Suomesta.

Hyvät kokemukset poikivat lisätukea

Sisäministeriön mukaan ohjelma edustaa monessa mielessä uudenlaista toimintatapaa EU:n alue- ja rakennepolitiikassa. Siinä mm. pyritään aidosti monikansalliseen yhteistyöhön sekä ohjelman hallinnossa että rahoitettavissa hankkeissa. Ohjelma toimii sekä yhteisen varainhallinnon että Interreg-, Phare- ja Tacis-ohjelmien koordinoinnin koelaboratoriona. Jos kokemukset ovat myönteisiä, niin on odotettavissa että EU lisää tukeaan vuonna 2000 alkavalla uudella rakennerahastokaudella tämän tyyppiselle yhteistyölle. Ensimmäiset hankepäätökset tehdään kesäkuun lopussa sihteeristön valmistelun pohjalta. Tuolloin käsitellään niitä hakemuksia, jotka ovat saapuneet sihteeristöön toukokuun alkuun mennessä.
(STT)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme