Mainos

Helsinki ei luovuta Aleksanteria Turulle

Helsingin Yliopisto pitää tiukasti kiinni tsaari Aleksanteri I:n rintakuvasta, joka siirrettiin Turusta vuonna 1827.

– Se on meidän omaisuuttamme eikä tule missään tapauksessa kysymykseen että se luovutettaisiin johonkin, sanoo yliopiston museojohtaja Sten Björkman MTV3:n haastattelussa.

Björkmanin on vaikea ottaa vakavasti Turusta tulleita luovutusvaatimuksia.

– Jos ne turkulaiset olisivat järkeviä ja pyytäisivät lupaa teettää tästä replikan siihen voisimme suostua, mutta patsas on tällä ja pysyy. Se on ollut koko akateemisen historiamme keskipiste 130 vuotta ja sinänsä korvaamaton.

Pronssiin valettu patsas ehti olla Turussa vain muutaman vuoden valmistumisestaan 1815 Turun paloon, jonka jälkeen Turun keisarillinen yliopisto siirrettiin uuteen pääkaupunkiin Helsinkiin ja sille annettiin nimi Helsingin Yliopisto. Rintakuva oli valmistettu akatemiatalon juhlasalia siis sisätilaa varten, mutta Helsingissä se joutui ulos, ensin Kansallismuseon puistoon kun äärikansalliset voimat eivät voineet hyväksyä itsenäistyneen maan kunniapaikalle entisen emämaan valtiaan kuvaa.

Sateiden ja pakkasen raiskaamana

Björkman myöntää turkulaisten syytteet, että patsas on ollut säiden armoilla jo 66 vuotta. Vuodesta 1957 patsas on seisonut vaikeasti näkyvällä paikalla, Kansalliskirjaston puistikossa Unioninkadulla, vastapäätä Tuomiokirkkoa.

Puolipatsaan näkee vain kurkkimalla Unioninkadulta teräsaidan läpi tai kiikaroimalla sitä Tuomiokirkon läntisiltä portailta. Turku haluaisi antaa sille alkuperäisen, näkyvän paikan. Kuivissa ja lämpimissä sisätiloissa.

Turun uusin argumentti patsaskiistassa löytyy historiasta.

– Akatemian juhlasali sisustettiin ja viimeisteltiin nimenomaan tämän patsaan ympärille, sanoo poliittisen historian professori Timo Soikkanen Turun yliopistosta.

Keisari oli vieraillut Turussa ja ihastunut rakenteilla olevaan saliin. Hän lahjoitti suuren summan rahaa salin rakennustyön loppuun viemiseen ja kiitoksena tästä tilattiin rintapatsas venäläiseltä kuvanveistäjä Ivan Martosilta ja salin päätyseinä rakennettiin patsaan ympärille.

Engelkin rakensi Aleksanterin ympärille

– Arkkitehti Engel suunnitteli koko uuden yliopiston juhlasalin sisustuksen ja tyylin tämän patsaan mukaan, muistuttaa Björkman.

Engel jopa poikkesi päärakennuksen muuten kreikkalaisesta tyylistä ja teki juhlasalista roomalaisen koska keisari on kuvattu patsaassa roomalaiskoristein.

Turvaan varkailta ja säältä

Björkman kertoo, että patsas siirretään pian sisätiloihin, ensin konservoitavaksi ja Kansalliskirjaston julkisisuremontin alta pois. Sitä paitsi patsasta saattavat uhata varkaat. Se on onttoja suhteellisen kevyt, jalusta on massiivista punagraniittia mutta itse patsaaseen ei siihen aikaan ollut varaa laittaa ylimääräistä pronssia.

– Katson joskus työhuoneeni ikkunasta, josta on suora näkymä tähän patsaalle, että onkohan se vielä paikallaan, nauraa Björkman. - Tähän asti on ollut.

Lopullista sijoituspaikkaa ei ole vielä päätetty, todennäköisesti Aleksanteri pääsee yliopiston museon perusnäyttelyn osaksi yliopiston päärakennuksen remontin jälkeen.

Kommentoi

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot