Mainos
Mainos

Helsinki ja Espoo haluavat köyhistä aktiivisempia ja leipäjonot pois kaduilta: "Passiivisesta jonottamisesta halutaan eroon"

Ruoka-avustusten jakamista halutaan uudistaa pääkaupunkiseudulla. Leipäjonot halutaan pois katukuvasta ja ruoka-avun hakijoista nykyistä aktiivisempia.

Video: Vähävaraisten auttajana tunnettu Heikki Hursti kyynelehti omasta rahapulastaan Huomenta Suomessa tammikuussa.

Tällaisia suunnitelmia on sekä Helsingin että Espoon kaupungin virkamiehillä. Suunnitteilla oleva käytäntö tulisi voimaan vuoden 2019 alusta asteittain.

Espoon kaupungin sosiaalipalvelujen päällikkö Tapio Nieminen vahvistaa suunnitelmat.

– Siitä sellaisesta passiivisesta, pahimmassa tapauksessa räntäsateessa jonottamisesta halutaan päästä eroon. Siihen ruoan hakemiseen voisi saada muitakin ulottuvuuksia, esimerkiksi ihmiset voisivat ruokailla yhdessä jossakin matalan kynnyksen kohtaamispaikassa, esimerkiksi palvelutalossa tai ruokaa voisi kokata yhdessä, Nieminen valottaa Espoon suunnitelmia.

Niemisen mielestä ruokaa voidaan edelleen toki myös jakaa ihmisille.

– Ymmärrämme toki senkin, että kaikki ei välttämättä halua osallistua yhteisöllisiin tapahtumiin tai kykene osallistumaan. Kotona on myös ihmisiä, jotka eivät pääse liikkumaan näihin ruoanjakelupaikkoihin. Sellaiselle kuntalaiselle voitaisiin mahdollisesti jopa kuljettaa kotiin sitä ruokaa, Nieminen sanoo.

Ihmisille ruoan lisäksi virikkeitä

Ihmisiä halutaan siis nykyistä aktiivisemmiksi.

– Siellä on varmasti leipäjonoissa ja kotona ihmisiä, jotka kärsivät yksinäisyydestä. Yritämme kovasti luoda myös yhteisöllisiä malleja, joissa voisi luoda sosiaalisia suhteita, vaikkapa harrasteiden avulla, jotta elämään tulisi muitakin virikkeitä.

Espoossa ruoan jonottamisesta halutaan Niemisen mukaan kokonaan eroon. Kaupunki kuitenkin avustaa näitä ruoanjakelujärjestöjä esimerkiksi tarjoamalla tiloja. Niemisen mukaan lähtökohta on puhtaasti inhimillinen.

– Näistä epäinhimillisestä jonottamisesta halutaan kokonaan eroon.

Ruokajakelun piiriin kuuluu Niemisen mukaan laaja kirjo erilaisia ihmisiä. Tämän takia yhdestä tietystä ruoka-avun jakelumallista pyritään jatkossa eroon.

Hävikkiruokaa jää paljon käyttämättä, joten jatkossa suunnitellaan vaikkapa hävikkiravintoloiden perustamista. Mietitään myös miten digitaalisia sovelluksia voitaisiin paremmin hyödyntää ruokajakelussa ja niin edelleen. Tässä on monta tulokulmaa asiaan.

Vantaalta mallia Espooseen

Espoossa ruokaa jaetaan ja jonotetaan Espoon keskuksen alueella. Ruokaa on jakamassa kaksi järjestöä ja ihmisiä riittää jonoksi asti. Espoossa yhtenä vaihtoehtona on siirtyä niin kutsuttuun Vantaan-malliin.

Vantaalla toimii yksi logistiikkakeskus, josta ruoka-avustuksia toimitetaan järjestöille ja toimijoille jaettavaksi.

– Espoolaista mallia tässä ollaan luomassa, mutta Vantaalle on käyty tutustumassa ja hakemassa sieltä mallia, Nieminen avaa.

Espoo on Niemisen mukaan kaupunkirakenteeltaan erilainen kuin esimerkiksi Vantaa, joten Espoo tarvitsee ruokajakeluun oman mallin.

Vantaan verkostossa 65 kohdetta, joista hävikkiruoka haetaan tätä varten perustettuun hävikkiterminaaliin, eräänlaiseen keskusvarastoon.

Keskusvarastosta ruoka viedään eteenpäin avun jakajille. Mukana on sekä isoja että pieniä toimijoita. Isoina toimijoina on päivittäistavarakauppoja, tukkuliikkeitä ja elintarviketeollisuutta.

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme