Mainos
Mainos

Helsinki ottaa vastuun Myllypuron maaperästä

Helsingin kaupunki ottaa täyden vastuun Myllypuron asuinalueen maaperän korkeista saastepitoisuuksista. Kaupunki aikoo vastata maapohjan mahdollisista puhdistuksesta ja asuntojen kunnostuksesta. Alueen asukkaille tehdään terveystarkastus.

Myllypuron myrkkylöydöksiä tutkitaan edelleen. Lähiön maaperästä löytyi hiljattain viemäritöiden yhteydessä korkeita syanidi-ja hiilivetypitoisuuksia. Uusimpien tutkimustulosten mukaan riskiä vaarallisesta syanivedystä ei asunnoissa näyttäisi olevan. Yhdestä pohjavesinäytteestä löytyi kuitenkin kohonnut syanidipitoisuus, kolme kertaa yli talousvesinormin. Maaperäkokeissa löydetyt myrkkypitoisuudet ovat alhaisia. Entisen kaatopaikan päällä on 11 kerrostaloa sekä yksi päiväkoti.

Suomessa on aina rakennettu kaatopaikkojen päälle

Suomessa on lukuisia asuinalueita, jotka on rakennettu kaatopaikan päälle. Alueet ovat Suomen ympäristökeskuksen tiedossa, mutta niiden riskejä ei ole kattavasti kartoitettu.
-Saastunutta maaperää voidaan varmasti löytää. Mutta oleellista on se, missä muodossa saaste on ja kuinka herkästi se voi lähteä liikkeelle, toteaa diplomi-insinööri Markku Kukkamäki Suomen ympäristökeskuksen maaperäryhmästä.

Kukkamäki uskoo, että Helsingin Myllypuron asuinalue on yksittäistapaus, josta ei voi tehdä yleistyksiä. Varmaa tietoa kaatopaikan päälle rakennettujen alueiden saasteista ei kuitenkaan ole.
-Paikat ja kohteet tiedetään, mutta niiden ympäristöriskejä ei tunneta muualla kuin tärkeimmissä paikoissa. Siinä asiassa on vielä paljon tekemistä, Kukkamäki sanoo.

Syytä joukkohysteriaan ei ole, sillä useimmat vanhat kaatopaikat ovat vaarattomia.
-Esimerkiksi puolet Helsingistä on rakennettu vanhojen kaatopaikkojen päälle. Suurin osa alueista on kuitenkin ollut tavallisia talousjätekaatopaikkoja, Kukkamäki kertoo.

Ennen maaperän puhdistamiselle ei pantu niin paljon painoa kuin nyt. Asuinalueita yritettiin kuitenkin suojata jollain tavoin; esimerkiksi Myllypurossa kaatopaikan päälle pantiin maapeitto. Jätelainsäädäntö selkiytyi huomattavasti 1980-luvulla. Nykyään laki määrää, että saastunut maaperä on puhdistettava ennen rakentamista.
(STT-MTV3-Radio Nova)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme