Mainos
Mainos

Hemilä: Agendan tulos tarkentumassa

Suomi haluaa, että EU:n yhteisen maatalouspolitiikan muutoksesta aiheutuvat tulonmenetykset korvataan täysin EU:n budjetista, sanoi maatalousministeri Kalevi Hemilä (sit.) vastatessaan tänään keskustan välikysymykseen.

Agenda 2000 -paketin tuomista maatalouspolitiikan muutoksista on Hemilän mukaan käyty tiiviitä neuvotteluja kaikilla tasoilla EU-komission kanssa. Hänen mukaansa neuvotteluissa on jo nähtävissä kohtuullinen tulos, joka tarkentuu parin viikon sisällä.

Komissio ehdottaa maidon, viljan ja naudanlihan interventiohintojen leikkausta ja siirtymistä enemmän suoriin tukiin. Maatalousministeriö on arvioinut, että pahimmillaan muutosten tuomat tappiot olisivat lähes 900 miljoonaa markkaa vuodessa.

Vastatessaan opposition puheenvuoroihin Hemilä painotti, että EU:n uudistusesitys on yhteinen kansallinen ongelma.
-Tavoitteemme on täysi kompensaatio, johon toivomme myös opposition tukea. Välikysymys ei sellaista anna.

Hemilä totesi, että maatalouden rakennemuutoksen on edelleen jatkuttava Suomessa. Alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden on oltava kilpailukykyisiä ja maaseudun elinkeinorakennetta monipuolistavia.
-Maatilojen rakennekehitys näkyy muun muassa aktiivitilojen tilakoon kasvuna. Vuonna 1996 aktiivitilojen keskipeltoala oli 22,9 hehtaaria, missä kasvua vuodesta 1994 on 3,7 hehtaaria, Hemilä huomautti.

Ministeri totesi maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen laskelmien osoittavan, että tukea saanutta tilaa kohti maataloustulo nousi viime vuonna runsaat 2 prosenttia.

Tuotantotoimintaa harjoittavia tiloja, jotka eivät tukea saaneet tai hakeneet, on arviolta 2 000-3 000 kappaletta, Hemilä sanoi. Tilojen lukumäärän Hemilä toivoi vakiintuvan noin 60 000:een vuonna 2005 nykyisestä noin 90 000:sta.

Hemilä kannatti tavoitetta kehittää tukijärjestelmiä yrittämistä kannustavaan suuntaan, mutta huomautti sen olevan osa maatalouspolitiikan maailmanlaajuista kehitystä. EU:n säännökset, ja EU:ta koskevat Gatt/WTO-velvoitteet rajoittavat Suomen toimintamahdollisuuksia.

Hemilän mukaan Suomen tavoitteena on silti se, että tukimuodot ylläpitävät yrittäjämotivaatiota eivätkä johtaisi perinteisen tuotantotavan muuttumiseen. Hemilä muistutti, että vuoden 1998 kansallista maataloustukea on korotettu. Lisäbudjetissa esitetään 150 miljoonan korotusta tukitasoon, johon oli lisätty jo viime vuonna 62 miljoonaa.

Hallitus leikkasi alun perin kansallista tukea 750 miljoonaa markkaa vuodessa. Tästä 25 miljoonaa on myöhemmin palautettu energiaverokompensaationa.

EU-vaatimuksille tukea

Hallituspuolueiden edustajat tukivat pyrkimyksiä mitata EU:lta ulos mahdollisimman paljon tukea suomalaiselle maataloudelle. SDP:n Kari Rajamäki moitti ryhmäpuheenvuorossa keskustaa Suomen neuvotteluaseman heikentämisestä.

Ruotsinkielisen tuottajajärjestö SLC:n puheenjohtaja Ola Rosendahl (r.) arvosteli keskustan välikysymyksen ajoitusta, kun se tehtiin juuri ennen MTK:n Kalevalanpäivänä järjestämää viljelijöiden protestikokousta.

Kokoomuksen Jari Koskinen totesi, etteivät pelkät tukimarkat pelasta tilojen taloutta. Viljelijöiden olisi etsittävä ratkaisuja muuttuvien kustannusten laskemiseksi ja tuottajahintojen nostamiseksi, Koskinen sanoi.

Vasemmistoliiton Eila Rimmi huomautti, että maatalouspolitiikka olisi joutunut uudelleen arvioitavaksi myös EU:n ulkopuolella. Tuet ja rajasuojan korkeina pitämät hinnat maksoivat vuodessa 20 miljardia, Rimmi sanoi.

Vihreiden Erkki Pulliainen muistutti keskustaa siitä, että sen edustajat itse neuvottelivat maatalouspykälät Suomen liittymissopimukseen. Hän toivoi luomutuotannon kasvattamista ja kansalaisrahaa maallemuuton edistämiseksi.
(STT)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme