Mainos

"Heräsin yli 30 kertaa yössä ennen Olli Polon hoitoja" – Unilääkärin lupaa rajoitettiin, potilaat huolissaan hoitojensa jatkosta

Valvira on rajoittanut unitutkija, fysiologian dosentti Olli Polon lääkärinoikeuksia. Polo on klinikallaan hoitanut omilla metodeillaan muun muassa kroonisesta väsymysoireyhtymästä CFS:stä kärsiviä potilaita.

Maanantaina Polo sai tiedon, että hän ei saa enää hoitaa potilaitaan omalla klinikallaan.

Tilanne on järkyttänyt hänen potilaitaan, joiden hoitosuhde on nyt katkolla. Yksi potilaista on 46-vuotias sairaanhoitaja Tiina Peltola, joka kokee saaneensa merkittävää hyötyä vakavaan unihäiriöönsä Polon vastaanotolla. Peltolalla ei ole diagnosoitu kroonista väsymysoireyhtymää, mutta hän kertoo kärsivänsä samankaltaisista oireista.

Krooninen väsymysoireyhtymä (chronic fatigue syndrome, CFS) on vakavasti elämää rajoittava elimellinen (fyysinen) sairaus, jota psyykkiset syyt eivät selitä. Sairauden oirekuvaa hallitsee useimmiten äkillisesti alkanut ja pitkäkestoinen uupumus, joka pahenee vähäisessäkin fyysisessä tai henkisessä ponnistelussa eikä lievity levolla. Sairauden syntymekanismi on edelleen tuntematon. Diagnoosia ei voida tehdä lääketieteellisin tutkimuksin, vaan se perustuu tarkkaan taudinkuvan selvittämiseen ja muiden syiden poissulkuun.

Lähde: Duodecim

– En tiedä, mitä nyt tapahtuu, ja mistä saan lääkkeeni, hän sanoo MTV Uutisille järkyttyneenä.

Valviran antaman päätöksen mukaan Polon hoitometodit voivat vaarantaa potilasturvallisuuden.

Peltola ihmettelee linjausta. Polo käyttää väsymysoireyhtymän hoidossa esimerkiksi LDN-lääkettä.

– LDN:ää eli matala-annoksista naltreksonia pidetään epäilyttävänä hoitomuotona. Paljon isompia annoksia samaa naltreksonia käytetään kuitenkin Suomessa päihdevieroitukseen. Miksi ei silloin olla huolissaan potilasturvallisuudesta, Peltola kysyy.

Hän jatkaa toteamalla, ettei Polo ole keksinyt mitään uutta lääkettä.

– Suomessa kokeellinen hoito on kiellettyä. Valvirahan on perustellut päätöstään sillä, että nämä hoidot saattavat olla vaarallisia. Olli Polo ei ole kuitenkaan keksinyt mitään uutta lääkettä, vaan hänen käyttämänsä lääkkeet koetaan ihan turvallisiksi muilla potilasryhmillä, Peltola avaa tilannetta.

Tiina heräsi yli 30 kertaa yössä

Tiina Peltolan uniongelmat alkoivat 16 vuotta sitten synnytyksen jälkeen. Katkonainen uni todennettiin unitutkimuksessa.

– Siinä selvisi, että herään yli 30 kertaa yössä ja lisäksi tulee havahtumisia. Eli nukun hyvin pienissä pätkissä. Se on nimeltään alfa-delta -uni ja tarkoittaa sitä, että syvä uneni häiriintyy ja herään siitä jatkuvasti valveille.

Unihäiriön hoidossa heräämiset ja havahtumiset erotellaan toisistaan niin, että havahtumiset ovat alle minuutin kestoisia ja heräämiset yli minuutin kestoisia.

– Yleensä ihmiset muistavat heräämiset, mutta minä en tunnista välttämättä edes nukkuvani. Uneni on niin katkonaista, että en tunnista olevani unessa. Myöhemmin sitten tajuan, että minun on ollut pakko nukkua, koska olen nähnyt unta. Tämä oli tilanteeni ennen Olli Polon hoitoa.

Peltola kertoo ennen Polon klinikalle päätymistään hakeneensa apua kaikkialta kunnalliselta puolelta. 

– Lääkärit toteavat, ettei mitään voida tehdä ja määräävät aina uusia lääkkeitä kokeiluun.

Polon lähestymistapa on piristää nuutunutta hermostoa

Julkisessa terveydenhuollossa noudatetaan Käypä hoito -suosituksia ja katsotaan, että Tiina Peltolan ongelmana on ylivirittynyt hermosto, jota yritetään rauhoittaa unen tulon helpottamiseksi. 

Olli Polo taas oli Peltolan mukaan lähestynyt asiaa eri tavalla.

– Eli se vika onkin sympaattisen hermoston liian alhainen aktiviteetti. Se aiheuttaa kehossani hätätilan hapenpuutteen vuoksi, minkä takia hermostoni herättää minua jatkuvasti, etten kuolisi.

Peltola kertoo, että Polon hoidoissa iltaisin ei oteta rauhoittavia lääkkeitä tai tehdä rentouttavia harjoituksia, vaan annetaan keholle ruiskeena miniannos laimeaa adrenaliinia, jotta hermoston vire ei painu liian alas, eikä hermoston tarvitse herättää Tiinaa koko ajan.  

Tällä hoidolla Tiina Peltola kertoo saaneensa nukuttua ehyitä kahdeksan tunnin yöunia.

– Kaikki unilääkkeet, joita olen vuosien aikana syönyt, ovat tehneet minulle hallaa, kun ne ovat painaneet hermostoa entistä enemmän lepoon. Olli Polo hoitaa siis hermostoa stimuloivilla hoidoilla, jolloin en painu siihen liian syvään uneen. Näin elimistöön ei synny happipulaa ja uneni pysyy ehyenä, Peltola selventää.

Hoidolla on Peltolan mukaan ollut yllättäen myös muita positiivisia vaikutuksia.

– Fibromyalgiakivut ovat hävinneet ja lihaksiin on tullut uudenlainen rentous.

Unitutkija Partinen: Diagnosointi hyvin vaikeaa

Kysyimme mielipidettä kokeellisesta hoidosta myös unilääkäri, professori Markku Partiselta. 

Hän sanoo olevansa tietoinen Polon lääkärinoikeuksien rajaamisesta ja arvelee, että Valviran päätös perustuu erityisesti adrenaliinin käyttöön kroonisen väsymysoireyhtymän hoidossa. Lisäksi hänen mukaansa taustalla saattaa vaikuttaa se, että CFS:n diagnosoiminen on hyvin vaikeaa. 

– Kroonisessa väsymysoireyhtymässä ei ole mitään yhtä ainoaa Käypä hoito -suositusta, johtuen siitä, että sen diagnostiset kriteerit ovat olleet hieman heikolla pohjalla, Partinen kertoo.

Hänen mukaansa diagnoosin määrittämiseen voidaan käyttää pisteytystä, joka kertoo, kuinka todennäköistä on, että henkilö siarastaa juuri CFS:ää.

– Mutta esimerkiksi masennuspotilaat ja ms-tautia sairastavat ovat saaneet tässä testissä yhtä lailla korkeita pisteitä, Partinen sanoo.

On siis vaikeaa sanoa varmaksi, ovatko väsymys, uupumus ja univaikeudet CFS:ää vai kenties masennukseen liittyviä oireita.

– Valitettavasti meillä on täällä uniklinikalla näyttöä siitä, että on tehty CFS-diagnoosi, vaikka sitä ei ole löytynytkään tarkemmissa tutkimuksissa. 

Polo: CFS:n diagnostiset kriteerit varmemmalla pohjalla kuin koskaan

Polo on täysin eri mieltä diagnosoimisesta.

– CFS:n diagnostiset kriteerit ovat vuosien varrella kehittyneet ja niistä on tullut useita päivityksiä. Käytännön työhön parhaiten sopivat IOM-kriteerit, joiden takana on poikkeuksellisen laaja kirjallisuuskatsaus. Sanoisin, että diagnostiset kriteerit ovat nykyään varmemmalla pohjalla kuin koskaan.

– Hoitosuosituksia on edelleen useita ja ne ovat enemmän kokeneiden kollegoiden konsensuksia kuin näyttöön perustuvaa ohjeistusta, Polo jatkaa.

Hän ottaa kantaa myös Partisen mainitsemaan pisteytysjärjestelmään toteamalla, ettei diagnoosin tekemiseen ole mitään yleisesti hyväksyttyä pisteytysjärjestelmää.

– Sitä voidaan käyttää sairauden vaikeusasteen määrittämiseen, mutta ei diagnosointiin.

"Adrenaliinin liika-annostus voi aiheuttaa vaaraa"

Partisen mukaan Polon käyttämän LND:n hyödyistä on myös ristiriitaista tietoa.

– Kroonisen väsymysoireyhtymän hoidossa sen hyödystä ei ole kuitenkaan näyttöä, Partinen sanoo.

Polo kuittaa sanomalla, että hänellä on mittavaa näyttöä asiasta.

– Minulla on kokemusta lääkkeen käytöstä yli tuhannella potilaalla ja pisimmillään kymmenen vuoden seurantatulokset.

Merkittävin Valviran päätökseen vaikuttanut asia lienee Partisen mukaan kuitenkin ollut adrenaliiniruiskeiden käyttö. 

– Sitä me täällä hieman ihmettelemme, nimittäin adrenaliinipistoksien antaminen krooniseen väsymysoireyhtymään on vastoin sitä tietämystä, mitä maailmalla tästä asiasta tiedetään.

Adrenaliinipistoksien käyttöön liittyy Partisen mukaan myös vaaraa.

– Jos satut pistämään liian suuria annoksia, siitä voi aiheutua sydän- ja verenpaineongelmia.

Polon mukaan CFS-potilailla käytetään maailmanlaajuisesti adrenaliinia vastaavaa midodrinea, joka on Suomessa erityislupavalmiste.

– Esimerkiksi CFS:ään läheisesti liittyvässä fibromyalgiassa rasituksen jälkeinen adrenaaliinieritys on norjalaisen tutkimuksen mukaan normaalia heikompaa, mikä selittää pidentyneen toipumisajan.

Polo on myös pöyristynyt Partisen adrenaliinin yliannostusväitteistä.

– Ilta-adrenaliinia otetaan erityisesti unettomuuden hoitoon. Jos satut pistämään liian suuria annoksia, unta on turha odotella. On vaikea kuvitella, että uneton potilas pistäisi säännöllisesti liian suuria annoksia eikä nukkuisi lainkaan.

Partinen kuitenkin myöntää, että Polo on varmasti oikeilla jäljillä hoitomenetelmän teoriassaan, sillä autonomisen hermoston häiriöt ovat hyvin tärkeässä roolissa CFS-potilailla ja sitä tutkitaan parasta aikaakin. 

Olli Polo oli puhumassa väsymysoireyhtymästä Huomenta Suomi -ohjelmassa 25.8.2017. 

Kommentoi

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot