Mainos
Mainos

Hirvikanta voimistunut

Vähäisen verotuksen ansiosta hirvikanta voimistui viime vuonna koko maassa pohjoisinta Lappia lukuunottamatta. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen hirvitutkija Tuire Nygrén arvioi, että viime vuonna Suomen hirvikanta oli tuottavampi kuin koskaan aikaisemmin.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen metsästäjiltä saamien havaintojen perusteella Nygrén arvioi karkeasti, että viime talvena maassamme oli 73 000-77 000 hirveä. Yksilömäärän lisäksi myös hirvikannan rakenne on kohentunut. Vähäisen verotuksen ansiosta urosten suhteellinen osuus pääsi kasvamaan, vaikka metsästys painottuikin niihin ja vasoihin.

-Samalla voidaan olettaa myös iäkkäämpien ja suurisarvisempien urosten määrän kasvaneen, Nygrén uskoo.

Verotuksen painottuminen jo useana vuotena vasoihin ja uroksiin on nostanut hirvilehmien keski-ikää.

-Ja tätä kautta on täysitehoisesti vasoja tuottavien osuus kannasta lisääntynyt. Hirvikannan tuottavuus on kasvanut tasaisesti jo kymmenen vuotta, mutta viime syksynä se oli ilmeisesti parempi kuin koskaan, Nygrén sanoo.

Tästä hirvikannan yksipuolisesti tuottavuutta suosivasta verotuksesta Nygrén on myös huolissaan. Sen myötä hirvikannan perinnöllinen monimuotoisuus on jäänyt vähemmälle huomiolle. Hänen mukaansa on kiinnitettävä vakava huomio perinnöllisiin muutoksiin, jotka valikoiva metsästys saattaa aiheuttaa.

Kannan virhearvio ja notkahdus

Maassamme on kaadettu vuosittain keskimäärin noin 43 000 hirveä. Viime syksynä ammuttiin enää vain vajaat 23 000 aikuista ja vasaa.

-Koska hirvikanta oli laskenut usean vuoden ajan, Nygrén mainitsee syynä.

Kannan notkahdus juontuu syksyn 1992 hirvien määrän virheellisestä arviosta. Nygrénin mukaan virhe johtui poikkeuksellisista lumioloista ja hirvien tavallista suuremmasta liikkuvuudesta. Näistä kahdesta syystä hirvien määrä arvioitiin suuremmaksi, kuin se olikaan.

-Koska kaatokiintiöt määriteltiin kanta-arvion pohjalta, niin niistä tuli suurenpuoleisia. Hirvikantaa pienennettiin syksyllä 1993 enemmän kuin oli tarkoitus. Kannan hupeneminen havaittiin, mutta seuraavina vuosina kiintiöitä ei pienennetty riittävästi, Nygrén sanoo.

Virhearvion lisäksi kannan heikkenemisen muina syinä Nygrén mainitsee hirvivahingoista huolestuneiden sidosryhmien painostuksen verotuksen lisäämiseksi.

-Keskeisin syy hirvikantojen vähittäiselle heikkenemiselle 1990-luvulla näyttäisi kuitenkin olevan monien hirvikannan seurantaan ja säätelyyn vaikuttavien tekijöiden samanaikainen, hallitsematon muutos, Nygrén arvioi. Hirvikantaa verotettiin useana syksynä vasatuottoa enemmän. Tämä johti kannan hiipumiseen ja kärjistetyimmin maan itä- ja pohjoisosissa, Nygrén mainitsee seurauksena. Suurpedoilla oli hirvikannan laskuun oleellisempi merkitys hänen mukaansa vain Itä-Suomen tiheimmillä petoalueilla.

Nygrén toivoo, että hirvikannassa päästäisiin vakauden tilaan. Tällöin metsästäjät voisivat yksinkertaisen nyrkkisäännön perusteella suunnitella kannan verotuksen. Hirvitutkijan mukaan tällä hetkellä ollaan kaukana tästä vakauden tilasta.

-Nykyisellä hyvin tuottavalla kannan rakenteella hirvien määrä kasvaa nopeasti. Tämä taas voi johtaa paniikkiratkaisuun, jossa hirvikanta pudotetaan nopeasti alas ja samalla muutetaan sen rakennetta rajusti päinvastaiseen suuntaan, Nygrén pelkää.


Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme