Mainos
Mainos

Huoli tietoturvasta jarruttaa kännyköiden ja tietokoneiden kierrätystä – suomalaiset turvautuvat mieluummin lekaan

Kännyköiden ja tietokoneiden kierrätys ontuu Suomessa pahasti. Vain 30 prosenttia kännyköistä ja tietokoneista kierrätetään virallisen kierrätysjärjestelmän kautta.

Suurin syy suomalaisten matalaan kierrätysintoon on huoli tietoturvasta. Vanhat kännykät ja tietokoneet lojuvat nurkissa, koska arkaluontoisen tiedon pelätään joutuvan vääriin käsiin, jos laitteet toimitetaan kierrätyspisteisiin.

Kierrätyksestä vastuussa oleva tuottajayhteisö on selvittänyt syitä laimeaan kierrätysintoon.

Laitteet jäävät kirjoituspöydän laatikkoon

– Yksi näkemys meillä on se, että kansalaisten huoli tietoturvasta on syy, minkä takia laitteet jäävät kirjahyllyyn ja kirjoituspöydän laatikkoon, arvioi Elker Oy:n toimitusjohtaja Sakari Hietala.

Kierrätysintoa yritetään parantaa tänään avatulla Seiffi-palvelulla, jonka avulla datalaitteet voi kierrättää niin, ettei tietoturva vaarannu. Ensin käydään nettipalvelussa maksamassa kuljetusmaksu, joka on yhdeltä tai kahdelta laitteelta vajaat viisi euroa.

Kolmesta tai useammasta laitteesta joutuu maksamaan yhdeksän euroa. Sitten kierrätettävät laitteet viedään postiin tai postin pakettiautomaattiin, josta ne toimitetaan Helsinkiin käsiteltäviksi.

Tiedot tuhotaan ylikirjaamalla

Laitteet päätyvät Kivikossa sijaitsevaan turvatilaan, jossa niiden sisältämät tiedot tuhotaan.

– Kaikki laitteiden sisällä oleva data tuhotaan. Ylikirjaus tehdään ohjelmallisesti eli kirjoitetaan päälle ykkösiä tai nollia. Jos tämä ei onnistu, silloin laitteet fyysisesti tuhotaan eli murskataan aivan pieniksi paloiksi, kuvailee Kuusakoski Oy:n kehityspäällikkö Jaakko Savolainen.

Omien laitteidensa matkaa voi seurata tietokoneelta ja sähköpostiin tupsahtaa todistus, kun laitteen sisältämät tiedot on tuhottu.

Leka ja keittiöveitsi käytössä

Kyselyn mukaan suomalaiset käyttävät nykyään moninaisia keinoja vanhojen kännyköiden ja tietokoneiden muistin tuhoamiseen. Esimerkiksi leka ja keittiöveitsi ovat olleet työvälineinä.

– Tämäntyyppisiä vastauksia on kuluttajilta saatu, kun on kysytty, minkälaisia keinoja käyttävät, jottei laitteisiin sitä dataa jää. Jos minulla olisi enemmän tukkaa, se nousisi pystyyn. Siellä on aika mielikuvituksellisia keinoja käytetty, kauhistelee Hietala.

Nyt toivotaankin, että kuluttajat turvautuisivat mieluummin kierrätyspalveluun kuin lekaan.

Kierrätystavoitteet vaikea saavuttaa

Datalaitteiden kierrätysintoa pitäisi kasvattaa nopeasti, koska EU on asettanut tiukat tavoitteet.

– Vuonna 2019 keräysasteen pitäisi olla 65 prosenttia suhteessa markkinoille saatettuihin laitteisiin. Voi olla, että kännyköiden ja tietokoneiden osalta tavoite on vaikea saavuttaa, mutta toivottavasti ainakin pystytään vauhdittamaan kierrätystä, sanoo Hietala.  

Tietokoneet ja kännykät pystytään kierrättämään tehokkaasti.

– Meidän kierrätysprosessissa pitkälti yli 90 prosenttia päätyy erilaisiin kierrätystarkoituksiin, vakuuttaa Savolainen.

Kännyköistä ja tietokoneista saadaan talteen esimerkiksi muovia ja erilaisia metalleja kuten kuparia, rautaa kultaa ja hopeaa. Ne päätyvät uusien tuotteiden raaka-aineiksi.

 

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme