Mainos
Mainos

Hyvä elokuva nostaa romaanin uudestaan suosioon

Varsin monen menestyselokuvan pohjana on kirja. Filmatisointeja tehdään niin klassikoista, elämäkerroista kuin nykykirjailijoidenkin tarinoistakin. Toisinaan tarina nousee suuren yleisön tietoisuuteen vasta elokuvan myötä, kuten tapahtui Kuninkaan puheen kohdalla. Menestys elokuvana vauhdittaa yleensä myös kirjamyyntiä.

-Suomessa vuosittain tehdyistä elokuvista hyvin monet perustuvat ajankohtaisiin, tuoreisiin kirjoihin. Klassikkoteoksia ei niinkään ole tällä hetkellä filmattu, arvioi kustantaja ja WSOY:n varatoimitusjohtja Leena Majander.

Esimerkiksi Reijo MäenVares-dekkarit ovat hyvin suosittuja elokuvina. Usein käy myös niin, että elokuva antaa kirjalle aivan uuden elämän.

-Eri taiteenlajit ja myös viihteen lajit kulkevat aika lailla käsi kädessä ja syntyy maailmanlaajuisia ilmiöitä. Useinhan käy niin, että kun hyvistä kirjoista syntyy elokuva, kirjakin nousee uudestaan kiinnostuksen kohteeksi, sanoo Majander. Tällainen on esimerkiksi Martin Scorsesen ohjaama sarjakuvaromaaniin perustuva Hugo viime vuodelta.

Elokuvista kirjoitetaan paljon suomalaislehdissä, kansainvälisissä mediassa ja netissä, niin että ihmiset ovat varsin tietoisia ensi-illoista ja pääosanesittäjistä. Siksi kustantajan täytyy pitää huoli, että kirjaakin on saatavilla, kun elokuva tulee maahan. Pokkareihin tehdäänkin nykyisin melkein rutiininomaisesti elokuvakannet.

Harvinaisempaa on, että vasta menestyselokuvan jälkeen kirja käännetään ja julkaistaan suomeksi, sillä silloin sen momentum on jo ohitse. Viime aikojen poikkeuksia on Kuninkaan puhe, joka tuli Suomeen ensin elokuvana. Vasta Oscar-humun jälkeen kirja julkaistiin suomeksi. Nyt Kuninkaan puhe nähdään myös Helsingin kaupunginteatterin näyttämöllä.

Valtaosa tämänvuotisista Oscar-ehdokaselokuvista oli kirjojen filmatisointeja, kuten Tate Taylorin ohjaama Piiat. -Piiat ei ilmestyessään ollut mikään erityinen myyntimenestys Suomessa ja aihe tuntui ehkä aika kaukaiselta; 60-luvun palvelijayhteiskunta. Nyt se on kasvanut paljon suurempiin ulottuvuuksiin, Majander arvioi

Myös henkilökuvat ja elämäkerrat vetoavat tasaisesti elokuvantekijöihin, kuten Phyllida Lloydin ohjaama Rautarouva.

-Oscar-voittajistahan sanotaan, että usein nimenomaan todellisten ihmisten todelliset tarinat helpoimmin löytävät tiensä Oscar-palkinnoille. Kyllähän elokuva käyttää innoittajanaan sekä todellista elämää, kaunokirjallisuutta, kaikkea mitä maailmaan mahtuu, sanoo Majander.

Hänestä vallalla oleva käsitys on, että yleensä kirja on parempi kuin elokuva. -Siinähän liikutaan juuri siinä fantastisessa prosessissa, mitä lukeminen ihmiselle aikaansaa. Lukijana me muodostamme mielikuvan ihan omassa mielessämme, miltä päähenkilöt näyttävät, mikä tunnelma jossakin tilanteessa on. Jos elokuvantekijöiden käsitys ei vastaa omaa mielikuvaa, niin pettymyshän siitä tulee. Mutta rikastuttava kokemushan se elokuva useimmiten on, uskoo Majander.

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme