Mainos
Mainos

Hyviä uutisia Suomen hiilinielusta: Metsät kasvavat odotettua vauhdikkaammin – sopivista hakkuumääristä silti erimielisyyttä

Suomen metsien kasvu on kiihtynyt. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreen metsien inventoinnin mukaan puuston vuotuinen kasvu on 109,9 miljoonaa kuutiometriä, kun se oli edellisessä inventoinnissa 105,5 kuutiometriä. Lisääntynyt metsien kasvu herättää sekä myönteisiä että varauksellisia reaktioita.

Suomen puuston kokonaismäärä on vuosien 2014-2016 mittausten mukaan 2,5 miljardia kuutiometriä. Lisäystä vuosien 2009-2013 mittauksiin on 110 miljoonaa kuutiometriä.

Metsien kasvusta sekä iloa että huolta

– Se on positiivinen yllätys ja tarjoaa Suomelle paljon mahdollisuuksia. Odotin, että kasvu on lisääntynyt, mutta en näin suurta lisäystä, iloitsee Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Tomi Salo.

– Olisi vaarallinen päätelmä, jos nyt ajateltaisiin, että hakkuita voi turvallisesti lisätä. Meillä on valtavasti nuorta kasvatusmetsää, joka on kiihkeässä kasvuvaiheessa. Sen sijaan vanhoista metsistä on suuri pula ja juuri niihin päätehakkuut kohdistuvat, toteaa puolestaan ympäristöjärjestö WWF:n metsäasiantuntija Panu Kunttu.

Kunnon puuta pusikon sijaan

– Kasvua pitää vahvistaa edelleen, että metsämme sitovat entistä enemmän hiiltä. Muun muassa hyvällä metsänhoidolla, lannoituksella ja pitkällä tähtäimellä myös jalostuksella saadaan parempaa puun laatua. Emme halua pusikkoa vaan kunnon puuta, joka sitoo myös hiilidioksidia, vakuuttaa Metsäteollisuuden Salo.

Ympäristöjärjestöjen tavoite on samansuuntainen.

– Tuotekehittelyyn on satsattava. Tukkipuun tuotanto ja korkean jalostusarvon tuotteet ovat hyviä tavoitteita samoin kuin metsien hiilivaraston kasvattaminen. Metsien lisääntynyttä kasvua pidetään suurena saavutuksena, mutta pitää myös miettiä, mistä se on pois. Meillä on ojitettu viisi miljoonaa hehtaaria korpia ja rämettä. Metsien kasvu näkyy suoraan suoluonnon ja metsäluonnon tilassa, sanoo Kunttu.

Hakkuiden lisäyksestä erimielisyyttä

Hallitus aikoo lisätä metsien hakkuita Suomessa nykyisestä noin 66 miljoonasta kuutiosta vuodessa 80 miljoonaan kuutioon vuoteen 2025 mennessä.

Monien tutkijoiden ja ympäristöjärjestöjen mielestä 80 miljoonan kuution tavoite on liian suuri erityisesti sen takia, että lyhyellä aikavälillä se pienentäisi Suomen metsänielun kokoa eli metsien sitoman hiilidioksidin määrää. Niin metsäteollisuuden kuin hallituksenkin mielestä tavoite on kestävällä pohjalla.

Yhteisymmärrystä ei ole löytynyt.

– Lisähakkuut aiheuttavat vakavaa haittaa niin luonnolle kuin ilmastonmuutoksen torjunnallekin. Samaan aikaan myös metsien suojelurahat on leikattu minimiin, huomauttaa WWF:n Kunttu.

– Tavoitteet pystytään sovittamaan yhteen. Voimme sekä korjata enemmän puuta että lisätä metsien monimuotoisuutta. Ei ole tarkoitus polttaa Suomen metsiä eikä hakata metsiä enempää kuin ne kasvavat. Sen sijaan tarkoitus on kasvattaa metsien hiilivarastoa, selittää Salo.

Lahopuun vähäisyys huolestuttaa

Luonnonvarakeskuksen mittausten mukaan monimuotoisuuden kannalta tärkeän lahopuun määrä on lisääntynyt Etelä-Suomessa. Lahopuuta on nyt keskimäärin 4,3 kuutiometriä hehtaarilla. Pohjois-Suomessa lahopuun määrä on pienentynyt edellisistä mittauksista. Nyt sitä on 7,3 kuutiometriä hehtaarilla.

Lahopuun vähäinen määrä tuntuu huolestuttavan kaikkia.

– Lahopuun väheneminen pohjoisessa on huolestuttavaa. On syytä selvittää, miksi se on vähentynyt. Meillä on oma Lisää lahopuuta talousmetsään -kampanjamme. Lahopuun määrää voidaan lisätä esimerkiksi säästöpuilla. Pitää jättää lisää tekopökkelöitä metsiin. Jokaisen puukaupan yhteydessä on myös nostettava lahopuun tärkeys esiin, miettii Metsäteollisuuden Tomi Salo.

– Lahopuun osalta tilanne on surkea. Etelä-Suomessakin ollaan noin matalalla tasolla, vaikka lahopuun merkityksestä on puhuttu valtavasti viime vuosina. Lahopuuta pitäisi olla 20 kuutiota hehtaarilla, jotta sillä olisi merkitystä. Pohjoisen tilanne on erityisen huolestuttava. Tuntuu siltä, että siellä kerätään hakkuiden yhteydessä kaikki lahopuut pois. Tarvitaan konkreettisia tekoja eikä ympäripyöreitä lupauksia tilanteen korjaamiseksi, vaatii WWF:n Panu Kunttu.

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme