Mainos
Mainos

Ikivanha kotirauhalainsäädäntö uudistetaan

Valvontakameroiden käyttö liikkeiden sovituskopeissa kielletään. Hallituksen tänään eduskunnalle antama esitys laajentaa salakatselun soveltamisalaa kotirauhan suojaaman alueen ulkopuolelle pukukoppeihin ja muihin kotirauhan suojaaman paikkaan rinnastettaviin tiloihin. Sama suoja ulottuisi vastedes myös virastoihin, toimistoihin ja liikkeisiin silloin, kun ne eivät ole auki yleisölle.

Nämä ovat muutamia yksityiskohtia muutoksista, joita esitetään yksityisyyden, kotirauhan ja kunnian loukkaamista käsitteleviin rangaistussäännöksiin. Lainsäädäntö kaipaakin uudistusta, sillä nykyiset määräykset ovat viime vuosisadan puolelta. Esitys on osa viime vuosina toteutettua rikoslain kokonaisuudistusta. Syynä lainsäädännön tarkistamiseen on yksityiselämän suojan vahvistunut asema perusoikeutena. Myös teknisen kehityksen yksityisyydelle asettamat vaarat ovat kasvaneet.

Nykyiseen tapaan kotirauha olisi suojattu mm. oikeudettomalta tunkeutumiselta tai kätkeytymiseltä sisään. Rangaistavaa olisi myös toisen kotirauhan rikkominen metelöimällä, heittämällä esineitä, soittamalla puheluita tai muulla vastaavalla tavalla. Kotirauhan rikkominen olisi esityksen mukaan törkeää esimerkiksi silloin, kun rikoksentekijä on varustautunut aseella tai kun rikoksen uhrilla on muuten perusteltu syy pelätä henkilökohtaisen turvallisuutensa olevan vaarassa.

Kotirauhan rikkomisesta voisi seurata sakkoa tai vankeutta enintään kuusi kuukautta. Törkeästä kotirauhan rikkomisesta rangaistuksena olisi sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Korirauhan suojaama alue pysyisi kutakuinkin ennallaan. Se on kuitenkin tarkoitus määritellä nykyistä tarkemmin.

Luvatonta tunkeutumista

Virastorauhaa ja ns. julkista kotirauhaa koskevat erilliset säännökset on tarkoitus korvata uusilla rangaistussäännöksillä. Lakiesityksessä tuodaan tässä yhteydessä esiin käsite luvaton tunkeutuminen. Kun nykyisin laissa suojataan vain virastojen rauhaa, uusi säännös suojaisi luvattomalta tunkeutumiselta myös liikehuoneistoja, tuotantolaitoksia, toimistoja ja kokoustiloja. Suojan piiriin kuuluisivat myös näihin tiloihin liittyvät aidatut piha-alueet. Valtakunnan turvallisuuteen liittyvistä syistä suojattaisiin edelleen myös kasarmialueita ja muita puolustusvoimien käytössä olevia alueita.

Luvaton tunkeutuminen olisi törkeää mm. silloin, jos kohteena on eduskunnan, tasavallan presidentin tai vieraan valtion edustuston käytössä oleva rakennus tai huoneisto. Lisäksi teon olisi oltava kokonaisuudessaan törkeä.

Sovituskoppien valvontakielto liittyy salakuunteluun ja salakatseluun. Näistä rikoksista sekä niiden valmistelusta ja yrityksestä tulee lakiin omat määräykset. Yleisöltä suljetussa paikoissa oleskelevan katseleminen ja kuvaaminen teknisellä laitteella olisi vastedes rangaistavaa, jos se tapahtuu oikeudettomasti ja tarkkailtavan yksityisyyttä loukkaavasti. Tämä määräys suojaisi salakatselulta mm. yksityisten yhdistysten tilaisuuksissa tai sairaalassa oleskelevia. Tavanomainen valokuvaaminen olisi kuitenkin edelleen myös yleisöltä suojatuissa kokouksissa sallittua. Salakatselusäännös ei estäisi esimerkiksi virastojen ja liikkeiden tuloväylien ja niihin verrattavien sisätilojen videovalvontaa.

Valheellinen tieto kunnianloukkausta

Yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen korvaisi asiallisesti saman sisältöisen yksityiselämän loukkausta koskevan rangaistussäännöksen. Rangaistavaa olisi edelleen toisen yksityiselämää koskevan loukkaavan tiedon tai vihjauksen toimittaminen ihmisten saataville. Kunnianloukkausrikoksia koskevia määräyksiä on tarkoitus yksinkertaistaa ja selkeyttää korvaamalla herjausta ja solvausta koskevat erilliset säännökset kunnianloukkausta ja törkeää kunnianloukkausta koskevilla säännöksillä.

Kunnianloukkausta olisi ensinnäkin valheellisen tiedon tai vihjauksen esittäminen toisesta niin, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle tai sitten häneen kohdistuvaa halveksuntaa. Kunnianloukkaus voisi tapahtua myös muulla tavalla halventamalla toista. Kunnianloukkaus olisi törkeä esimerkiksi silloin, kun rikos tehdään joukkoviestintä käyttäen tai jos sillä aiheutetaan suurta tai pitkäaikaista kärsimystä tai erityisen suurta tai tuntuvaa vahinkoa.

Myös kuolleen henkilön muiston häpäiseminen olisi rangaistavaa kunnianloukkauksena. Rikoksen syytteeseenpanoa rajoittavasta ehdottomasta 20 vuoden määräajasta on tarkoitus luopua. Virallisen syyttäjän toimivalta nostaa syyte olisi kotirauharikoksissa sekä salakuuntelu- ja salakatselurikoksissa nykyistä joustavampi.
(STT)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme