Mainos
Mainos

Ilmastonmuutos tuo pelätyt "valkoiset tuholaiset" Suomeen – edes pakkanen ei estä nunnien etenemistä

Euroopan pelätyimpiin metsätuholaisiin kuuluva havununna on ilmaston lämmetessä levinnyt Suomessa nopeasti kohti pohjoista ja runsastunut paikoin harvinaisuudesta riesaksi, käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta. 

Yllä olevalta videolta voit katsoa uutisjutun sään vaikutuksesta tuholaishyönteisten elinoloihin Suomessa. 

Julia Fält-Nardmann tarkastelee Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan "valkoisiksi tuholaisiksi" kutsuttujen perhosten levinneisyyttä.

Havununna on vasta hiljattain runsastunut Suomessa. Hyönteisten sopeutuminen voi käydä ripeästi. 

– Vasta hiljattain Suomessa runsastuneella havununnalla on täällä jo nyt nopeampi elinkierto kuin lajin sydänmailla Manner-Euroopassa. Suomen yöttömät kesäyöt tai kaamos eivät myöskään sekoita niiden kehitystä, kunhan on tarpeeksi lämmintä, Fält-Nardmann kertoo tiedotteessa.

Tutkimuksen perustella näyttää siltä, että kun eri ilmastovyöhykkeiltä peräisin olevat toukat kasvoivat samanlaisissa olosuhteissa, pohjoista alkuperää olevat yksilöt kehittyivät eteläisiä lajitovereitaan nopeammin.

Havununnan lisäksi lehtinunnalla edellytykset menestyä

Havununnan lähisukulaisella, valtavan ruokahalun omaavalla lehtinunnalla, on myös hyvät edellytykset menestyä Suomessa, arvioi Fält-Nardmann. 

Tutkimuksessaan Fält-Nardmann selvitti lajien mahdollisuutta selviytyä Suomen talvesta laskemalla vähitellen lämpötilaa laboratorio-olosuhteissa.

– Kokeet paljastivat, että nunnat voivat ilmaston lämmetessä levitä ainakin 300 kilometriä nykyistä pohjoisemmaksi.

Havununnien talvehtivat munat kestävät - 29 asteen pakkasia ja lehtinunnien munat lähes saman verran.

Kylmän sään sietämisen lisäksi sekä havu- että lehtinunnalle riittää Suomen metsissä ravintoa. 

– Lehtinunnan tiedetään käyttävän ravinnokseen yli viittäsataa erilaista kasvia, ja kokeissamme havununna pärjäsi hyvin männyllä Utsjoella asti, kertoo Fält-Nardmann. 

Havununna tunnetaan metsätuhoista

Euroopassa havununna aiheuttaa toisinaan laajojakin metsätuhoja. Lehtinunna on levinnyt ihmisen mukana myös Pohjois-Amerikkaan. Siellä se on muodostunut suurtuholaiseksi, jonka etenemistä ei ole saatu yrityksistä huolimatta estettyä.

Uhkakuvat Suomen paljaaksi kalutuista metsistä voidaan kuitenkin vielä toistaiseksi Fält-Nardmannin mukaan unohtaa. 

– Suomessa havununna on aiheuttanut tuhoja vain hyvin pienillä alueilla lounaissaaristossa, ja lehtinunna on meillä vielä lajina harvinaisuus. Vielä on siis aikaa toimia, Fält-Nardmann sanoo.

Metsänhoidolliset toimenpiteet ovat havu- ja lehtinunnien aiheuttamien tuhojen torjunnassa avainasemassa. Lajistoltaan ja ikärakenteeltaan monimuotoiset metsät ovat tuholaisille vastustuskykyisempiä kuin tasaikäiset, yhden lajin puupellot, käy ilmi tutkimuksesta. 

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme