Mainos
Mainos

Iso osa kalastajista hankkii saaliinsa luvatta – "Puhutaan miljoonaluokan potista"

Kalastajien joukossa on suuri joukko henkilöitä, jotka eivät maksa vaadittua kalastonhoitomaksua. Osuus voi olla jopa lähes puolet.

Kalastonhoitomaksu, eli tuttavallisemmin kalastusmaksu tulee maksaa, jos 18–64-vuotias kalastaa vieheellä tai pyydyksillä. Onkijan, pilkkijän tai silakkalitkaajan ei kalastonhoitomaksua tarvitse maksaa.

Jopa puolet ei hoida maksuja

MTV Uutiset vertaili toisiinsa Luonnonvarakeskuksen (LUKE) tilastoja vapaa-ajan kalastuksen harrastajista ja Metsähallitukselle maksetuista kalastusmaksuista. Aineistosta poistettiin alle 18-vuotiaat ja yli 64-vuotiaat.

Vuonna 2016 oli maksettu hieman yli 260 100 kalastusmaksua. Lukuun laskettiin yhteen niin yhden päivän, viikon kuin vuodenkin kalastonhoitomaksut.

Luonnonvarakeskuksen tilastojen perusteella esimerkiksi yleisin kalastusmaksun vaatima kalastusväline oli heittovapa, jota oli samana vuonna käyttänyt 538 000 18–64-vuotiasta kalastajaa. Siis jopa 52 prosenttia heistä ei ollut maksanut kalastonhoitomaksua.

Vastaava esimerkki on vetouistelu, jota harjoittaneita kalastonhoitomaksuun velvoitettuja oli vuonna 2016 yhteensä 375 000. Tämä tarkoittaisi, että heistä 31 prosenttia jättäisi kalastusmaksun maksamatta.

Kalastusta voidaan rajoittaa myös muun muassa paikallisilla kalastuskielloilla, esimerkiksi kalakannan turvaamiseksi. Juttu jatkuu videon jälkeen.


Maksu jää useilta

Metsähallituksesta kerrotaan, että tarkkaa lukua maksusta laistavista kalastajista on vaikea saada.

– Joka tapauksessa LUKE:n tilastot ovat oikeansuuntaisia ja maksuja jää paljon maksamatta, kertoo ylitarkastaja Mika Laakkonen Metsähallituksesta.

Metsähallitus selvitti kalastajien maksuinnokkuutta vuonna 2017. Kyselytutkimuksen mukaan kalastonhoitomaksun maksoi noin 67 prosenttia niistä kyselyyn vastanneista kalastajista, joiden kuului se maksaa.

Harvoin kalastavilta maksu unohtuu

Selvityksen perusteella mukaan laiskimmin maksun maksoivat vuosittain kerran tai kaksi kalastavat. 

– Merkittävin syy maksamatta jättämiseen on tietämättömyys joko koko kalastonhoitomaksun olemassaolosta tai siitä, että se koskee itseä, Laakkonen kertoo.

Lisäksi maksuvelvollisuudesta tietävistä osa on sitä mieltä, että maksu on suhteettoman kallis omaan kalastamiseen verrattuna.

– Ne, jotka kalastonhoitomaksun maksavat, tekevät niin paitsi velvoittavuuden takia myös siksi, että arvostavat sillä tehtävää työtä kalakantojen ja kalavesien hyväksi, Laakkonen kertoo.

Oletko koskaan osallistunut kalamaratoniin? Juttu jatkuu videon jälkeen.

Luvattomasta kalastuksesta rapsahtaa sakko

Kalastonhoitomaksusta laistamisesta seuraa kiinni jäädessä 100 euron rikesakko.

Kalastusluvan voimassaoloa valtion alueilla valvovat erätarkastajat, jotka tekivät viime vuonna yhteensä 3072 kalastukseen liittyvää tarkastusta. Niistä 84 prosenttia selvisi puhtain paperein. Rikesakkoja erätarkastajat kirjoittivat 40 kappaletta, joista suurimman osan puuttuvan kalastonhoitomaksun vuoksi.

Kalastonhoitomaksu kalenterivuodelle on 45 euroa, viikolla 15 euroa ja vuorokaudelle kuusi euroa.

Kalat ja kalastajat menettävät miljoonapotin

Metsähallituksesta ei osata tarkkaan arvioida, miten suuri rahasumma maksamattomista kalastonhoitomaksuista kertyisi, jos kaikki velvolliset sen maksaisivat.

– Puhutaan miljoonaluokan potista. Jos kalenterivuoden maksun maksajia olisi 100 000 kappaletta lisää vuosittain, kertyisi maksuja yhteensä 4,5 miljoonaa euroa, Laakkonen kuvailee.

Tällainen summalla saataisiin hänen mukaansa huomattavan paljon lisää toimia kalavesien ja kalastajien hyväksi. Kalastonhoitomaksut käytetään näet muun muassa vesialueiden omistajien korvauksiin, kalavesien hoitoon, neuvontaan, valvontaan ja kalastusta edistäviin hankkeisiin, kuten uhanalaisten kalakantojen elvyttämistoimiin.

Tältä näyttää, kun kala tarttuu syöttiin.


Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme