Mainos

Itämeren suojelu kiinnostaa järjestöjä ja kansalaisia – "Meillä on vain yksi planeetta"

Monet järjestöt, yritykset, säätiöt ja kansalaiset ovat innostuneet Itämeren ja muiden merien suojelusta. Auttamisinnon koordinointi on kuitenkin tärkeää, jotta apu päätyy järkeviin kohteisiin. Asiantuntijan mukaan Suomessa ei ole riittävästi pystytty hyödyntämään tavallisten ihmisten auttamishalua.

Itämeren tila ei ole kehuttava. Tämä viesti on tavoittanut myös yritykset, järjestöt ja tavalliset ihmiset. Auttamisinto on kova. Asiantuntijan mielestä tätä intoa kannattaa myös hyödyntää.

– Itse näen, että se voisi olla erinomainen tapa lisätä esimerkiksi paikallisympäristön suojelua, pienten merenlahtien, jokivarsien ja järvien suojelua, pohtii Helsingin yliopiston ympäristöekonomian professori ja uuden Itämeripaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen.

Paljon halua vapaaehtoistyöhön

Ollikainen pitää vapaaehtoista apua tärkeänä.

– Isot säätiöt, John Nurmisen säätiö tai Elävä Itämeri -säätiö, ovat oikeita katalysaattoreita Itämeren suojelun edistämisessä. Ne ovat toimineet silloin, kun valtiot ovat olleet vähän kuin halvaantuneita, toteaa Ollikainen.

Toinen ääripää on yksittäisten ihmisten toiminta.

– Meillä on paljon sellaisia ihmisiä, jotka ovat valmiita vapaaehtoistyöhön, jota esimerkiksi tarvitaan, jos tapahtuu onnettomuuksia. He pystyvät parantamaan paikallista meriympäristöä ja vesiympäristöä, perustelee Ollikainen.

"Emme huolehdi riittävästi merien tilasta"

Yksi Itämeren auttajista on Rotary-järjestö. Järjestö aikoo jatkossa avustaa entistä enemmän ympäristönsuojeluhankkeita eri puolilla maailmaa.

– Koko ajan kuulee juttuja hajoamattomista muovikasseista, jotka päätyvät valtamerissä tuhansien kilometrien päähän. Se on pelottava tilanne ja kertoo, ettemme huolehdi riittävästi merien tilasta, sanoo Suomessa vieraileva Rotary Internationalin tuleva presidentti Ian Riseley.

Riseleyn kaudella ympäristöasioiden merkitys järjestön toiminnassa korostuu.

– Olen huolissani ympäristön tilasta. Meillä on vain yksi planeetta. Maailmassa on 32 000 Rotary-klubia, joihin kuuluu 1,2 miljoonaa ihmistä. On tärkeää, että näytämme esimerkkiä, perustelee heinäkuussa presidenttinä aloittava Riseley.

Avun koordinointi tärkeää

Asiantuntijan mielestä on tärkeä varmistaa, että avustus menee järkeviin kohteisiin.

– Korkeakoulut ja kolmas sektori, niiden välistä yhteistyötä kannattaa ihan ehdottomasti lisätä. Usein on niin, että meillä on paljon toimintahalua, muttei välttämättä tietoa siitä, miten parhaiten kohdistaa se. Valtion, tutkimuslaitosten ja järjestöjen yhteistyö olisi enemmän kuin hyödyllistä, että löydetään parhaat avustuskohteet, huomauttaa Ollikainen.

Esimerkiksi Australiassa vapaaehtoiset torjuvat merien roskaantumista yhteistyössä koulujen kanssa.

– Vapaaehtoiset, kuten rotaryt, voivat auttaa. Kotimaassani monet Rotary-klubit työskentelevät koulujen kanssa estääkseen roskia päätymästä viemäreihin ja sitä kautta meriin, kertoo Riseley.

Kanavia auttamishalulle puuttuu

Ollikaisen mielestä tavallisten ihmisten auttamishalua ei Suomessa ole pystytty kanavoimaan.

– Siinä on itse asiassa aika paljonkin ongelmia. Jos pitäisi antaa piiskaa Suomen meripolitiikalle, yksi asia on, että ei ole luotu  selkeitä kanavia yksittäisten ihmisten aktiivisuuden suuntaamiselle, moittii Ollikainen.

Itämeren kunto on hiljalleen kohentunut, mutta paljon on vielä tehtävää, jotta meren tilalle asetetut tavoitteet saavutetaan.

Kommentoi

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.