Mainos
Mainos

Jani Toivolan avoimuus masennuksesta kerää kiitosta: "Se helpottaa ilmapiiriä"

– Hyvä, että masennuksesta puhutaan avoimesti, sillä se helpottaa ilmapiiriä ja auttaa monia, sanoo kriisivastaanottotyön päällikkö Pirjo Riitta Liimatainen Suomen Mielenterveysseurasta.

Monet julkisuuden henkilöt ovat viime vuosina paljastaneet avoimesti kärsineensä masennuksesta. Viimeksi eilen vihreiden kansanedustaja Jani Toivola kertoi SuomiAreenan keskustelutilaisuudessa palanneensa puolen vuoden sairausloman jälkeen töihin. Sairausloma johtui Toivolan keskivaikeasta masennuksesta.

Liimataisen mukaan se, että julkisuuden henkilöt puhuvat avoimesti ja asiallisesti masennuksesta, auttaa ehdottomasti muita samanlaisista oireista kärsiviä. Hänen mielestään Toivolan avoimuus asian suhteen oli rohkea ele. Asenteet mielenterveyden ongelmia ja masennusta kohtaan ovat muuttuneet paljon viime vuosina ja vuosikymmenten saatossa.

– Edelleen kuitenkin mielen sairauksiin liittyy jonkinnäköistä stigmaa ja ennakkoluuloja, joten paljon on vielä tehtävääkin. Esimerkiksi moni kokee, että työelämässä on hankala kertoa masennuksestaan avoimesti.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan joka viides suomalainen sairastuu masennukseen elämänsä aikana ja yli puolella heistä se uusii. Kyse ei siis ole mistään harvinaisesta sairaudesta. Joillakin masennus kroonistuu pysyväksi. Naisilla sairastuminen on tavallisempaa kuin miehillä. Vakavimmillaan masennus voi johtaa itsemurhaan.

Moni salaa sairautta työpaikalla

Liimataisen mukaan ihanne olisi sellainen työpaikka, jossa psyykkistä tai fyysistä sairauttaan ei tarvitsisi salata.

– Etenkin viime aikoina yt-neuvotteluiden takia ilmapiiri työpaikoilla on usein sellainen, ettei tällaisia asioita voi tuoda esille, vaan työntekijän pitää ne viimeiseen asti ikävä kyllä irtisanomisen pelossa salata, hän harmittelee.

Moni hakee masennukseen apua, mutta muoti-ilmiönä terapiassa käyntiä ei Liimataisen mielestä suinkaan voida pitää. Hyvä kuitenkin, että palveluja haetaan.

– Terapiassa käyminen on kallista, eikä psykologin hankkiminen ole ihan yksinkertainen asia.

Masennukseksi ei myöskään voida kutsua kaikkea alakuloisuutta.

– Jos joku kertoo, että olin kaksi viikkoa tosi down, niin se ei ehkä ole ihan sitä mistä masennuksesta on kyse. Masennus on yleensä pitkäkestoinen sairaus, jota pitää hoitaa.

Lääkärit osaavat jo kysyä

Liimataisen mukaan ainakin isoimmilla paikkakunnilla terapiapalveluja on melko hyvin saatavilla. Myös perusterveydenhuollossa on tapahtunut paljon kehitystä masennuksen hoidossa.

– Ihan perusterveydenhuollossa kysytään jo sitä psyykkistä hyvinvointia, eikä vain fyysistä. Siellä lääkärit osaavat ottaa jo helpommin myös vaikeita asioita puheeksi.

Sen sijaan yksityisellä puolella sopivan terapeutin etsiminen ja mahdollisten raha-avustusten hakeminen saattaa olla edelleen ylivoimaista, jos avun tarvitsija on todella masentunut, eikä yksikertaisesti jaksa.

Kommentoi

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot