Mainos

Järvilohen suojelu lähti vauhtiin viime hetkellä – tekopesillä on pidetty "oikein kunnon kutujuhlia"

Saimaan järvilohen uhanalaisuuteen on herätty laajalla rintamalla. Suojelutyöhön on lyhyessä ajassa sitoutunut sekä julkisia että yksityisiä toimijoita. Esimerkiksi yrittäjäjärjestö kehottaa jäseniään ohjaamaan joululahjarahat järvilohen suojeluun.

Yleisen mielipiteen muutoksen taustalla on monta tekijää. Kalastusrajoitukset, rasvaevällisten lohikalojen vapautuspakko ja alamittojen tiukentaminen ovat tärkeitä valtakunnallisia linjauksia.

Törkeän salakalastuksen laajuuden paljastuminen oli monille yllätys ja sai toimimaan.

– Tietoisuus järvilohen surkeasta tilasta on lisääntynyt erityisesti tänä syksynä kun esimerkiksi salakalastuksesta on uutisoitu näyttävästi, pohtii Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskuksen neuvoja ja kalastuksenvalvoja Sami Kurenniemi.

Norppavertaus oli toimiva

Vertaus uhanalaisuudessa saimaannorppaan oli herättävä. Kurenniemi sanoo käyttäneensä vertausta ensimmäisen kerran jo vuosia sitten.

– Muut eivät uskaltaneet sitä silloin käyttää, vaikka se ei ole norpalta pois. Nyt olen huomannut, että myös tutkijat ja professorit ovat ottaneet vertauksen käyttöön.

Saimaan järvilohihankkeen projektipäällikkö Niilo Valkonen vääntää asian rautalangasta.

– Järvessä lohia ui enemmän kuin norppia, mutta kutemaan palaavia kaloja, joihin koko homma kulminoituu, on paljon vähemmän, Valkonen tiivistää.

Lohet hyväksyvät lemmenpesän

Saimaan järvilohen pelastamiseksi on rakennettu yhteensä kymmenkunta kutusoraikkoa Lieksajoelle ja Ala-Koitajolle. Työ on vaativaa ja kallista, koska sora siirretään sopiviin koskiin helikopterilla. Molemmilla jokiosuuksilla on jo selviä merkkejä siitä, että lohinaaraat ja koiraat hyväksyvät ihmisen tekopesät.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusmestari Markku Gavrilov on viime päivinä sukeltanut kunnostettuja koskiosuuksia.

– Siellä on lohen mätiä. Tänä syksynä koskeen pantu sora on vielä puhdasta ja kuoppien reunoilla näkyy selviä painanteita. Kalat ovat niitä myllänneet, Gavrilov vahvistaa.

Kutujuhlia ja takaiskuja

Kuluvan viikon sukelluksissa kutupesiä on löydetty selvästi aikaisempaa enemmän, mikä antaa tutkijoille uskoa menetelmän toimivuuteen.

– Kyllä siellä on paikoin pidetty oikein kunnon kutujuhlia, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jorma Piironen innostuu.

Kunnostettuihin koskiin kalat joudutaan siirtämään vielä pitkään kumipyörillä voimalaitosten alapuolelta ja kasvatuslaitoksista. Luonnonkiertoon on vielä erittäin pitkä matka.

– Joessa syntyvien poikasten pitäisi selvitä useamman turbiinin läpi muutamaksi vuodeksi syönnösalueella Saimaan selkävesille. Ja sieltä pitäisi palata takaisin kotijokeen kutemaan, Piironen huomauttaa.

Takaiskujakin tulee. Hiljattain kasvatuslaitoksella menetettiin kolme ikäluokkaa järvilohen poikasia vesihomeen vuoksi.

– Poikasten saatavuus heikkenee. Tulee useita huonoja vuosia, Piironen harmittelee.

Kuurnan Voima edelläkävijäksi

Askel kerrallaan kuitenkin edetään. Pielisjoessa Joensuun pohjoispuolella suunnitellaan Suomessa ainutlaatuista kosken entisöintiä. Kuurnan voimalaitoksen tulvauoma aiotaan palauttaa yli 50 vuoden takaiseen luonnontilaan.

Tulvauoma palautettaisiin lohen kutupaikaksi rakentamalla Kuurnan Voima Oy:n nykyisen voimalaitoksen tulvaluukkuun uusi pienvoimala. Se kompensoisi lähes kokonaan varsinaisen voimalaitoksen läpi ajettavan vesimäärän vähennyksen.

Tulvauomaan on suunniteltu jatkuva noin 35 kuution keskivirtaama, kun se nykyisellään on ajoittain lähes kuivillaan. Juuri nyt Pielisjoessa on syystulva ja vettä menee ohi turbiinien voimayhtiön näkökulmasta hukkaan.

– Jatkossa voisimme hyödyntää tulva-aikaisen ohijuoksutuksen pienvoimalan avulla ja se minimoi tuotannon kokonaismenetyksen, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Jari von Backer.

Voimayhtiöt tikun nokkaan

Kuurnan Voima Oy on hakenut vesilupaa aluehallintovirastolta. Vesiluvan ehdot ratkaisevat lopullisesti talven aikana toteutuuko tämä noin neljän milljonan euron investointi ja poikkeuksellinen yhteistyöratkaisu.

– Me halutaan olla tässä edelläkävijä Suomessa. Tietenkin tällä on myös merkittävä imagohyöty, von Becker tunnustaa.

– Kahden vuoden aikana on tapahtunut merkittävä asennemuutos. Aiemmin oli vastakkainasettelua ja vaatimuksia. Nyt tehdään yhteistyötä ja se on harvinaista, että lupaviranomainen, kalatalousviranomainen ja voimayhtiö lähtevät palaverista hymyillen.

Voimayhtiöt ovat joutuneet koko maassa viime aikoina yleisen mielipiteen silmätikuksi vesivoiman haittojen vuoksi. Myös lupaviranomaisten asenne näyttää kiristyvän ja siitä on esimerkkejä jo Pohjois-Suomesta.

Pohjois-Karjalassa Vattenfall Oy määrättiin pari vuotta sitten korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lisäämään talviaikaista juoksutusta Ala-Koitajoessa. Päätös johti lopulta yhteistyöhön ja kutusoraikkojen kunnostusta on tehty jo useissa kohteissa.

Kamerat salakalastajia varten

Lieksan kaupunki rahoittaa Lieksanjoen kutualueiden kunnostusta. Kontiolahti aikoo rahoittaa salakalastuksen torjuntaa seuraavat neljä vuotta ja lähestyy Pielisjoen ranta-asukkaita tiedotuskampanjalla.

Pohjois-Karjalan Yrittäjät on käynnistänyt varainkeruukampanjan järvilohen suojelemiseksi ja kalastusvalvonnan tehostamiseksi Pielisjoella. Samalla yrittäjäjärjestö kehottaa lahjoittamaan joulumuistamisiin varatut rahat järvilohen suojeluun. Lisäksi yrittäjiltä on jo tullut 20.000 euroa kalastusvalvontaan.

– Tuella hankitaan jatkuva kameravalvonta Kuurnaan. Kun siellä nämä mittavat kosken kunnostustoimenpiteet aikanaan valmistuvat, kohteesta tulee kalastuksen eldorado. Salakalastus on saatava heti poikki, Kurenniemi painottaa.

Kaikki kutemaan

Keskolla on puolestaan menossa WWF:n kanssa kaikkia lohikaloja sekä sisävesillä että merellä suojeleva Kuteminen kuuluu kaikille -talkoohanke. Se pyrkii purkamaan yksittäisiä vaellusesteitä, joita arvioidaan olevan koko maassa jopa kymmeniätuhansia.

– Kalojen nousun virtavesiin voivat pysäyttää pienimmillään esimerkiksi tierumpu, siltarumpu tai vanha myllypato. Yhden esteen avaaminen saattaa parhaimmillaan elvyttää kilometrikaupalla kutukelpoista virtavesistöä, kampanja tiedottaa.

K-ryhmän ja WWF:n talkootuloksia voi seurata kampanjan nettisivulla. Tähän mennessä on poistettu kymmenkunta nousuestettä, rakennettu 40 pientä kutusoraikkoa ja avattu 20 kilometriä elinympäristöjä. Talkoisiin on ilmoittautunut vajaa 400 henkilöä.

Kommentoi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot